Kolumni

En us­ko­nut, että lapset läh­te­vät

Nainen salaa ikänsä ja painonsa, mutta molemmat näkyvät. Peilistä näen tumman omakuvani sijaan harmaan äitini. Työvuosia ei ole montaa jäljellä, ja yritän valmistautua siihen, mutta en tiedä, miten. En aloita vielä hyvästelyjä, enkä tiedä, aloitanko niitä milloinkaan. Moni tilanne on tullut yllättäen. En uskonut siihen, että lapset lähtevät.

Esikoisen armeijaan lähtö oli järisyttävä.

Hyvää juhannusta!

Lue Lapin Kansa Digiä _2 kk vain 9,90 €_

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Kuvagalleriat ja livelähetykset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut