Kemin seurakunnan 120-vuotisjuhlia vietetään kirkon pihalla järjestettävässä puutarhajuhlassa helatorstaina. Kirkkoherra Tuomas Töllin mielestä kirkon pihaa voitaisiin hyödyntää lisää esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Hän ei näe myöskään pahana sitä, että ihmiset viettäisivät aikaa kirkon puistomaisella ja hyvin hoidetulla pihamaalla.
Tuomas Töllillä on meneillään neljäs vuosi Kemin kirkkoherrana. 120 vuotta täyttävässä Kemin seurakunnassa hän aloitti työt neljätoista vuotta sitten vuonna 2008. Evankelisluterilainen kirkko on ollut murroksessa lähes koko sen ajan, kun Tölli on työskennellyt Kemissä.
– Pari vuotta oli rauhallista, mutta sitten alkoi rytistä, Tölli toteaa.
Evankelisluterilainen kirkko oli elänyt ”ruususen unta”. Yksi televisio-ohjelma, Ylen Ajankohtaisen kakkosen Homoilta, aiheutti sen, että kirkosta erosi kerralla peräti 30 000 ihmistä.
Seurakunnilla oli isot kiinteistömassat sekä isot kulut ja verotulot alkoivat vähetä. Sama tilanne on Kemissä, jossa väestön määrä on vielä vähentynyt vuosi vuodelta.
Tölli kertoo, että seurakuntalaisten määrän lasku on kuitenkin hidastanut tahtiaan väkilukuun suhteutettuna.
– Jos kirkosta eroaminen voi hidastua, voi myös kirkkoon liittymisten määrä kääntyä nousuun, Tölli tuumaa.
Johtamisen korkeakoulu
Töllin aika kirkkoherrana on ollut hänelle johtamisen korkeakoulu: ensin tuli koronapandemia, sitten Ukrainan sota. Koko ajan taustalla on myös ilmastokriisi.
Kriisitilanteissa uskonnot saattavat nousta erityiseen rooliin.
– Esimerkiksi pandemian alussa, kun kaikki meni kiinni, osattiin luonnostaan soittaa seurakunnan työntekijälle. Kriiseissä ihmiset kaipaavat pysyvyyttä, jota kirkko voi tarjota.
Seurakunta on auttanut Ukrainan sodasta kärsiviä. Sota on nostanut pintaan myös suomalaisten sota-ajan jättämiä traumoja, joita seurakuntalaiset haluavat esimerkiksi papin kanssa käsitellä.
Tavoitteena hiilineutraalius
Ilmastonmuutoksen aiheuttama pelko ja ahdistus näkyy erityisesti nuorten kohdalla.
– Ilmastokysymyksissä on profiloitumisen paikka ainakin meidän seurakunnassamme. Evankelis-luterilainen kirkko on ottanut hyviä askeleita esimerkiksi metsänsuojelussa ja tavoitteena on hiilineutraalius. Kemin seurakunnalla ei ole metsiä, mutta voimme tehdä muuta. Haemme ympäristödiplomia ja prosessissa käydään tarkastellaan muun muassa lämmitysmuotoja ja lajitteluasioita.
Tölli näkee, että niin laajoissa yhteiskuntaan liittyvissä kuin yksilön henkilökohtaisissa kriiseissä kirkko on toivon tuoja.
– Se ei ole minusta unelmahöttöä vaan todellisuuden näkemistä ja vaalimista ajatusta, että asioille voi tehdä jotain, hän pohtii.
Haluttu yhteistyökumppani
Kirkkoherra kertoo, että 120-vuotias Kemin seurakunta on varsin haluttu yhteistyökumppani ja hän toivookin, että seurakunta olisi monessa tapahtumassa mukana.
Yksi väkirikkaimmista tapahtumista on vapun motoristikirkko, jota on Kemissä järjestetty jo yli kaksikymmentä vuotta ja jota joka vuosi kaivataan. Vaikka Töllistä on hienoa, että tapahtuma kerää väkeä, pitää hän tärkeänä myös pieniä päivittäisiä kohtaamisia, joissa voidaan puhua yksilöiden iloista ja murheista.
– Meillä ei ole liikaa paikkoja, joissa voimme jakaa syvimpiä ajatuksiamme tai hengellisyyttämme, hän pohtii.
Ihmisten kohtaaminen ei kuitenkaan ole Töllin mielestä pelkästään pappien tai diakonia-työntekijöiden hommaa.
– Jokaisen kristityn velvollisuus on kulkea lähimmäisen rinnalla. Se on älyttömän tärkeää varsinkin tässä ajassa.
Kemin 120-vuotiaassa seurakunnassa on nyt 13 000 jäsentä. Tänä syksynä pidetään seurakuntavaalit, joihin Tölli toivoo paljon aktiivisia ehdokkaita ja äänestäjiä. Hän muistuttaa, että seurakunta on olemassa sen jäseniään varten.
–En halua, että kirkkoherra tai viranhaltijat sanelevat, millaisia tapahtumia ja toimintaa järjestetään. Siihen halutaan seurakuntalaisten mielipiteitä.
Kemin seurakunnalla on paljon ylläpidettäviä kiinteistöjä: kirkko, seurakuntatalo ja nuorisotila keskustassa, kappelit Peurasaaressa ja Paattiossa, kurssi- ja leirikeskus Sotisaaressa sekä kirkko Veitsiluodossa.
Veitsiluodon kirkko on tyhjillään, ja Kemin seurakunnan toiminta Etelä-Kemissä on nyt väistötiloissa. Veitsiluodon kirkon kohtalo on ollut ratkaisematon murheenkryyni jo pitkään. Ensialkuun pitäisi uusia viemäri, mutta koko rakennus olisi remontin tarpeessa ja arvioiden mukaan se maksaisi pari miljoonaa euroa.
– Pitäisi päättää, mitä rakennukselle tehdään. Nykyisellä käyttöasteella ei olisi vastuullista laittaa rakennukseen miljoonia euroja, kirkkoherra Tuomas Tölli sanoo.
Hän kertoo, että Veitsiluodon kirkko on kirkollinen rakennus, muttei historiatietojen mukaan varsinaisesti kirkko.
– Rakennus on kaavaan merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi.
Esimerkiksi rakennuksen purkamisesta pitäisi neuvotella niin kaupungin kuin museoviraston kanssa.
Tällä hetkellä eteläkemiläiset seurakuntalaiset kokoontuvat vuokratiloissa, joissa on ennen toiminut kirjasto.
– Viihtyisäksi laitetussa tilassa on minusta hyvä pöhinä ja kävijöitä jopa enemmän kuin Veitsiluodon kirkossa oli.
Tölli on pohtinut paljonkin tila-asioita. Esimerkiksi kirkoissa on paljon pinta-alaa, mutta niille on suhteellisen vähän käyttöä.
– Esimerkiksi Berliinissä on Heilig Kreuz- kirkkoon rakennettu myös toimistotiloja. Se on mielenkiintoinen ajatus.