Suomessa tammikuun alussa aloittavissa uusissa elinvoimakeskuksissa aletaan etsiä säästökohteita heti toiminnan alettua. Asiasta kertoi hankejohtaja Päivi Blinnikka työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) mediatilaisuudessa tiistaina. Blinnikan mukaan säästöjä aletaan kohdentaa elinvoimakeskuksissa vuodenvaihteessa.
– Säästötavoitteita ei ole vielä jaettu keskuskohtaisesti. Kun uudet ylijohtajat ovat aloittaneet työssään, tämä keskustelu ja säästötavoitteiden kohdentaminen käynnistetään varmasti vuodenvaihteessa, Blinnikka sanoi.
Hänen mukaansa vielä ei ole tiedossa, pitääkö uusissa virastoissa vähentää työntekijöitä säästötavoitteiden saavuttamiseksi.
– Vielä ei tietoa, saavutetaanko säästötavoitteet toiminnan tehostamisella ja sujuvoittamisella, vai onko tarpeen tehdä muitakin toimia, Blinnikka muotoili.
Elinvoimakeskukset korvaavat suurelta osin nykyiset ely-keskukset, jotka lopettavat uudistuksessa toimintansa. Kaikkiaan 15 elystä siirtyy kymmeneen uuteen elinvoimakeskukseen lähes 2 000 asiantuntijaa.
Päällikköporras vähenee?
Säästöjen taustalla ovat Petteri Orpon (kok.) hallituksen miljardiluokan sopeutukset julkiseen talouteen. Valtionhallinto ei ole ollut menoleikkurilta turvassa.
Blinnikka täsmensi STT:lle mediatilaisuuden jälkeen, että elinvoimakeskuksiin kohdistuva säästöpaine on reilun kymmenen prosentin luokkaa. Tämän verran keskusten pitäisi saada leikattua menojaan ensi vuoden aikana niin, että säästöt voisivat alkaa toteutua asteittain vuodesta 2027 alkaen. Kokonaisuudessa on ainakin osittain mukana myös ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (Keha-keskus), joka on niin ikään TEM:n alainen virasto. Säästöjen euromäärää Blinnikka ei osannut arvioida.
Hän ei myöskään hiiskunut liikoja konkreettisista toimista, joilla säästöihin pyritään. Yksi todennäköinen keino tulee Blinnikan mukaan olemaan tehtävien keskittäminen virastojen yksikkötasolla.
– Sitä kautta päällikköporras vähenisi keskuksissa. Se on yksi tapa, jolla voidaan jonkun verran toteuttaa säästöjä.
Hän kuitenkin lisäsi samaan hengenvetoon, että pyrkimyksenä on "tietysti" olla kajoamatta henkilöstön määrään.
– Se on ensisijainen tavoite, mutta ei tietenkään voi antaa takeita, että se toteutuisi, Blinnikka sanoi.
Tavoite voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Blinnikan mukaan elinvoimakeskusten menoista yli 90 prosenttia tulee henkilöstökuluista.
"Tilojen tehostaminen käynnissä"
Säästöjä etsiessä katse kohdistunee henkilöstöön semminkin, ettei keskusten toimitiloihin ole tällä tietoa tulossa muutoksia. Työpaikkojen on määrä säilyä nykyisissä ely-keskusten toimitiloissa. Sen sijaan tilojen yhteiskäyttöä eri viranomaisten kesken ollaan valtiolla lisäämässä, mistä myös uudet elinvoimakeskukset saanevat osansa.
– Valtiolla on tavoitteena yhdistää eri hallinnonalojen toimintoja samoihin toimitiloihin alueilla. Toimitilojen yhteiskäytön lisääminen ja sitä kautta tilojen tehostaminen on käynnissä, Blinnikka kertoi.
Kuten muissakin valtion virastoissa, pohdinnassa ovat myös linjaukset etä- ja läsnätyöstä. Blinnikan mukaan elinvoimakeskukset tekevät linjaukset asiassa kuitenkin itsenäisesti, eikä ministeriöltä ole tulossa siihen ohjausta.
Yhtä kaikki, taustalla kummittelevat niin valtiovarainministeriön tuore valtion etätyösuositus kuin Keha-keskuksen parhaillaan laatima ohje elinvoimakeskusten etätöistä.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtaja Ari Niiranen antoi tilaisuudessa esimerkin, josta saattoi saada osviittaa tulevasta. Hän kertoi, että Joensuun virastotalolla Pohjois-Karjalassa on saman katon alla lähes 20 eri virastoa, mutta tilat ovat reippaalla vajaakäytöllä.
– Ely-keskukset ovat jo siirtyneet yhteiskäyttöisiin toimitiloihin valtiolla. Joensuussa käyttöaste on varsin maltillinen: se lienee noin 30 prosenttia. Tiivistämismahdollisuuksia nykyiselle etätyökäytännölle on olemassa, Niiranen tuumi.
"Leveämmät hartiat" mahdollistavat säästöt
Uudet elinvoimakeskukset ovat osa valtion aluehallintouudistusta, joka perustuu Orpon hallitusohjelmaan. Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on luoda monialainen valtion aluehallinto, joka sujuvoittaa kansalaisten ja yritysten palveluita.
Tiistaiaamun mediatilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) kuitenkin valotti myös uudistuksen toista puolta.
– Valtion aluehallinnon tehtävien kokoaminen aiempaa laajemmille hartioille tukee myös toiminnan tuottavuuden lisäämistä ja mahdollisuuksia panna toimeen valtionhallintoon kohdistuvaa säästöohjelmaa, Puisto sanoi.
Elinvoimakeskusten lisäksi uudistuksessa perustetaan uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, johon siirtyy niin ikään osa nykyisten ely-keskusten tehtävistä ja henkilöstöstä. Näitä ovat esimerkiksi osa elyjen ympäristötehtävistä. Jäljelle jäävät elyjen tehtävät kootaan elinvoimakeskuksiin. Uuteen valtakunnalliseen virastoon keskitetään myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran sekä aluehallintovirastojen tehtävät.
