Pääkirjoitus

Eläkeputki alkaa halkeilla

-

Hallituksen budjettineuvotteluissa halutaan parantaa ikääntyvien työllisyyttä. Yhtenä keinona on nostettu esiin niin sanotun eläkeputken poistaminen. Työttömyyspäivärahaa voi nykyisin saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Eläkkeeseen oikeuttavassa työssä pitää tulla viisi vuotta täyteen viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

Putki halutaan katkaista tai ainakin muuttaa sen ehtoja. Päätöstä putken katkaisusta ei hallitus ole vielä tehnyt, vaan siirsi asian käsittelyn työmarkkinajärjestöille. Jos ne eivät pääse ehdoista sopuun, asia siirtyy takaisin hallituksen päätettäväksi.

Työnantajan on nykysysteemillä helpompi antaa yt-neuvottelujen jälkeen kenkää iäkkäimmille työntekijöille, sillä he saavat loppuelämän kohtuullista korvausta ennen varsinaisen eläkeiän alkua. Laskeutuminen uuteen tilanteeseen on pehmeähkö. Nykyisin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

Putken poistaminen ei luonnollisesti estä työnantajan tekemää mahdollista irtisanomista. Kuusikymppisen työntekijän on vaikea saada uutta työtä, vaikka kokemus on kovaa luokkaa. Helsingin Sanomien haastattelussa 60-vuotias filosofian tohtori, tutkija ja kehityspäällikkö Auli Leskinen sanoo, että eläkeputken poistaminen kuvastaa symbolisesti ikääntyviin ihmisiin kohdistuvaa halveksuntaa ja mitätöintiä.

Hallitus tavoittelee erityisesti, että yli 55-vuotiaiden työllisyys paranisi yli 10 000 ihmisellä. Tavoite on hyvä, mutta viisikymppistä irtisanottua työntekijää se ei paljon lämmitä. Mistä ihmeestä tuo 55 ikävuotta tulee? Toivottavasti työelämän uudistukset tuovat paremmat työnsaantimahdollisuudet kaikille ikäryhmille.

Osa iäkkäistä työntekijöistä siirtyisi mielellään eläkeputkeen. Lähipiirissäni on useita sellaisia työttömiä ja työntekijöitä, jotka odottavat mielenkiinnolla työmarkkinajärjestöjen ehdotuksia.

Jos työura on poikkeuksellisen raskas tai kestänyt liki neljäkymmentä vuotta, niin putkeen pääsy olisi mahdollistettava mahdollisimman usealle työntekijälle.

Vuorotyötä tekevät ovat oma lukunsa. Vuorotöitä tekevät kärsivät stressistä ja väsymyksestä enemmän kuin ns. normityöaikaa tekevät työntekijät. Jotta ihmiset jaksaisivat olla hallituksen tavoitteiden mukaan pidempään töissä, niin työhyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota.

Työttömyys on yleisintä nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Henkilökohtaisesti pidän nuorten työnsaantia tärkeänä asiana. He ovat niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka pitävät jatkossa yhteiskunnan rattaat pyörimässä.