Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ei unoh­de­ta muis­ti­asiaa

Uudet aluevaltuustot ovat aloittaneet kesäkuun alussa. Hyvinvointialueen strategian mukaisesti valtuuston tavoitteena on tuntea eri väestöryhmien tarpeet ja vastata heidän palvelutarpeeseensa tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.

Lapissa on tällä hetkellä noin 5 600 muistisairausdiagnoosin saanutta henkilöä ja erilaisia muistipulmia on yli 8 000:lla. Heistä valtaosa on ikääntyneitä. Muistisairauksien mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja hoidon piiriin pääseminen on paras ratkaisu sairastuneen itsensä, hänen läheistensä ja yhteiskunnan kannalta.

Muistisairaus liittyy usein vanhenemiseen. Alkuvaiheen oireita on vaikea havaita.
Muistisairaus liittyy usein vanhenemiseen. Alkuvaiheen oireita on vaikea havaita.
Kuva: VESA JOENSUU

Tällä hetkellä Lapissa muistihoitajia ei kaikilla palvelualuilla ole riittävästi. Esimerkiksi Rovaniemellä 65 000 asukkaan väestöä palvelee kaksi muistihoitajaa ja yksi muistikoordinaattori. Rovaniemeläiset pääsevät ammattilaisten vastaanotolle useiden kuukausien jonotuksen jälkeen. Lisätarve olisi 3–4 muistihoitajaa ja -koordinaattoria.

Muistitesteihin hakeutuminen mahdollisimman matalalla kynnyksellä edesauttaa varhaista tunnistamista, mutta se vaatii riittävästi osaavia ammattilaisia kaikille palvelualueilla. Hyvinvointialueen tavoitteena on varmistaa palveluiden laatu, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus.

Oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja mahdollistavat turvallisen arjen. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloittaminen säästävät myös hyvinvointialueen euroja.

Muistikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa avohoidon saumattomuus, säännöllinen seuranta sekä ohjata muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa. Siksi on hyvä muistuttaa aluevaltuustoa siitä, että muistiasia on myös aluevaltuuston asia ja muistisairauteen sairastuneiden määrä kasvaa Lapissakin merkittävästi lähivuosina.

Annika Väihkönentoiminnanjohtaja
Maarit Simoskamuistiasiantuntija, Lapin Muistiyhdistys