Keijo Kurttila vastaa puhelimeen kotitilansa navetassa Utajärvellä. Hänelle, jos kenelle, hands free -laite on tarpeeseen, sillä tekemistä riittää jatkuvasti molemmille käsille.
– Pystyn kyllä puhumaan, lapioin tässä paskaa, Kurttila naurahtaa.
Maatilan, erämaahotellin, lomamökkien ja suurperheen pyörittäminen samanaikaisesti on yhtä vauhdikasta kuin Kurttilan entinen leipälaji sprinttihiihto.
Kurttila, 45, ei suksinut tavallista latua pitkin moninkertaiseksi arvokisakävijäksi ja neljään maailmancupin palkintopallisijoitukseen. Hänen hahmossaan tiivistyivät ensimmäisen sprintterisukupolven tykittäjä ja harjoitukset maatilan töiden päälle huhkinut takavuosikymmenten jäärä.