Lapin hyvinvointialueella (Lapha) on esitetty säästötoimia, jotka kohdistuvat kehitysvammaisiin. Yksi ehdotus on poistaa työosuusraha – pieni, mutta tärkeä korvaus siitä työstä, jota monet kehitysvammaiset tekevät osana päivä- tai työtoimintaa.
Perustelu on yksinkertainen: työosuusraha ei ole lakisääteinen. Vaikka laki ei sitä edellytä, inhimillisyys ja moraali kyllä edellyttävät.
Samaan aikaan on päätetty uusista ateria- ja ylläpitomaksuista, jotka voivat nostaa kehitysvammaisten kuukausittaisia kuluja sadoilla euroilla. Moni elää jo nyt takuueläkkeellä ja asumistuella. Pienikin lisäkulu tuntuu – puhumattakaan useista sadoista euroista.
Mitä tämä tarkoittaa arjessa? Otetaan esimerkki.
Kuvitellaan kehitysvammainen henkilö, joka käy työtoiminnassa viitenä päivänä viikossa ja saa työosuusrahaa 10 euroa päivässä (noin 200 euroa kuukaudessa). Hän asuu palveluasumisessa ja käyttää ateriapalveluja päivittäin.
Jos työosuusraha poistuu, hän menettää 200 euroa kuukausituloja. Samalla uudet ateriahinnat ovat nostaneet ruokakuluja jopa 200 eurolla. Lisäksi hän maksaa uuden ylläpitomaksun, 45 euroa kuussa.
Lopputulos on, että hänen käyttövaransa pienenevät yli 400 eurolla kuukaudessa – vaikka hän tekee edelleen saman työn ja hänen toimintakykynsä ei ole muuttunut. Tällaisessa tilanteessa ei leikata “ylimääräisestä” vaan ihmisen perustarpeista ja arvokkuudesta.
Työosuusraha ei ole vain raha. Se on viesti: sinun panoksesi on arvokas. Sen poistaminen lähettää päinvastaisen viestin: “Työlläsi ei ole väliä.” Sellainen viesti ei kuulu yhdenvertaiseen ja välittävään yhteiskuntaan.
On tärkeää huomioida myös tosiasia, että kun palkkatuki asioita ei saada kunnolla toimimaan, työosuusraha olisi tärkeä. Jokaisen työstä pitäisi maksaa palkkaa. Työnantajille on palkkatukimalleja, mutta Suomessa ani harva kehitysvammainen on päässyt niiden pariin. Työosuusrahan poisto veisi viimeisenkin osoituksen, että jokaisen ihmisen työllä on arvoa.
Säästöjä voi ja pitääkin tehdä – mutta ei sieltä, missä säästö euroissa on pieni, mutta inhimillinen hinta valtava. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus osallistua, tulla nähdyiksi ja saada edes pieni tunnustus tekemästään työstä.
Toivomme, että Lapin päättäjät ymmärtävät, että todellinen hyvinvointiyhteiskunta mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Eikä tämä mittari kestä tätä leikkausta.