Datakeskuksiin syötetty sähköenergia muuttuu kokonaan lämmöksi. Uusissa laitoksissa on vesijäähdytys ja hukkalämpö otetaan lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon, kuten Kajaanissa.
EU-direktiivi edellyttää datakeskusten lämmön talteenottoa. Kustannuksia syntyy vain 35 euroa/ Mwh.
Valajaiselta lähtee kohti Anttilanvaaraa yksi 220 kv:n ja kaksi 110 kv:n voimalinjaa, joista toinen haarautuu Mustikkamaahan tuoden sähkön kaupungin verkkoon.
Nyt on datakeskusbuumi ja Suomessa 50 hanketta vireillä, jota valtiovalta ei koordinoi. Monet kunnat ja maallikot sohlaavat, kuten Rovaniemelläkin, ilman kunnon selvitystä. Kaupungin ja sen asukkaiden etu ei ole etusijalla. Hullua on ostaa 15 kilometrin päästä kaupungista hiekkamonttu puolella miljoonalla, maisemoida se, kaavoittaa ja lopuksi luovuttaa se pilkkahinnalla – kolme euroa/neliömetri – eteenpäin.
Uutisoitiin utopiasta, että Hietavaaraan datakeskuksen vierelle sijoittuu kasvipuutarha- tai puutavarankuivaamo. Oikea paikka datakeskukselle olisi Suosiola tai uuden valtatien varrella Mustikkamaa–Imari-alue. Sinne teollisuuskylä laajenee ja kaukolämmölle on tarvetta.
Lähellä on Suosiolan lämpövoimala, valmis kaukolämpöverkko ja puutavaraterminaalikin. Lähes kaikki maat ovat jo kaupungin omistuksessa. Niitä pitää myydä asialliseen, ei kolmen euron neliöhintaan.
Vihdissä kunta myi 45 hehtaaria datakeskukselle 12,3:lla, Salossa 7 hehtaaria 3,5:lla ja Espoossa 21,6 hehtaaria 26,6 miljoonalla eurolla. Näissä oli 20–40 kertaa kovempi hinta kuin Hietavaarassa.
Kaikki datakeskukset, kuten Kajaanissa ja Haminassa, ovat lähellä kuntakeskustaa. Hukkalämpö hyödynnetään, työntekijöiden asunnot ja kaikki palvelut heille ovat vierellä.