Sotaharjoitus: Yksi Eu­roo­pan suu­rim­mis­ta il­ma­so­ta­har­joi­tuk­sis­ta näkyy ja kuuluu Lapin tai­vaal­la

Kolumni: Tulva näytti am­mat­ti­lai­sil­le ja pai­kal­li­sil­le voi­man­sa

Hallitusneuvottelut: Vääntö so­tes­ta, leik­kauk­sis­ta ja työl­li­syy­des­tä jatkuu Orpon mukaan ilman syviä haavoja

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Ee­va-Lii­sa Man­ne­rin 22-si­vui­ses­ta ru­no­jär­kä­lees­tä tuli kuun­nel­ma – Tii­na­lii­sa Mul­ta­mä­ki haluaa py­säyt­tää kuu­li­jan­sa ko­ko­nai­sek­si tun­nik­si yhden runon äärelle

Lausuntataiteilija Tiinaliisa Multamäkeä kutkuttelee ajatus siitä että kuulija voi pysähtyä kokonaiseksi tunniksi yhden runon äärelle. Vaati dramaattisia käänteitä ennen kuin Eeva-Liisa Mannerin runo Lapsuuden hämärästä avautui käsittelijälleen kokonaan.

Runo viehätti sodankyläläistä lausuntataiteilijaa Tiinaliisa Multamäkeä heti ensilukemalta.

– Kukaan ei nykyään kirjoita noin pitkää tekstiä. Tunnen etten itse mahdu nykypäivän sapluunaan: hektisyyteen ja hitsin kymmenen sekunnin stooreihin. Siksi houkutti ja koukutti että yksi runo voi olla niin pitkä tarina, Multamäki muistelee.

Runon oli kirjoittanut Eeva-Liisa Manner (1921–1995) ja sen nimi oli Lapsuuden hämärästä. Multamäki alkoi kypsytellä ajatusta siitä että jonakin päivänä hän ehkä voisi pysäyttää kuulijansa yhden runon äärelle kokonaisen tunnin ajaksi. Se olisi hänen vastalauseensa hektisyydelle.

Minne katosi karuselli?

Runo sai hautua alitajunnassa kunnes Multamäki sai Suomen Kulttuurirahastolta rahoituksen sen työstämiseen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.