Kevään kiekkohuuma huipentui odotettuun, mutta silti historialliseen ja riemukkaaseen kotikisojen maailmanmestaruuteen, josta on otettu ilo irti melkein kuin ensimmäisestä kiekkokullasta konsanaan.
Nähtäväksi jää, onko tällä mestaruudella myös yhtä suuri vaikutus kuin vuoden 1995 Tukholman kisojen voitolla.
Vaikka taloustieteilijät ovat erimielisiä siitä, kuinka paljon maailmanmestaruudella oli lopulta merkitystä Suomen seuraavien vuosien vahvaan talouskasvuun, lienee kuitenkin selvää, että se vahvisti koko kansakunnan itsetuntoa, jota lamavuodet olivat pahasti kolhineet.
Vuosituhannen vaihteessa tuoreena EU-jäsenenä Suomi saavutti monissa kansainvälisissä vertailuissa aseman maailman kilpailukykyisimpänä kansantaloutena. Saavutimme jopa Ruotsin elintason, kun asiaa mitataan bruttokansantuotteella asukasta kohden. Nokia tahkosi Suomelle miljonäärejä ja maailmanmainetta.
Noiden Nokia-Suomen suuruudenpäivien jälkeen Suvivirsi on ehditty kajauttaa jo lähes parikymmentä kertaa. Asepalvelustaan suorittaa jälleen ikäluokkia, joille Nokia on tutumpi tuotemerkki kumisaappaista kuin matkapuhelimista.
Sopiikin toivoa, että myös tämän kevään kiekkomenestykset siivittävät kansakunnan itseluottamuksen nousuun, kuin Ville Peltosen hattutemppu Globenissa konsanaan.
Ja miksipä ei siivittäisi. Pelkästään Toronton suurkaupunkialueen väestö on suurempi kuin koko Suomen. Ja kanadalaiset suhtautuvat jääkiekkoon vähintään yhtä intohimoisesti kuin mekin. Mutta silti mestarivalmentaja Jukka Jalonen saa kisoista toiseen joukkueen, joka pystyy voittamaan kenet vain.
Se on huikeaa! Me suomalaiset kyllä pärjäämme, kun tahdomme. Samanlaista yhtenäistä ja vahvaa peliä Suomi-joukkueelta tarvitaan nyt myös kansakuntana.
Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on meidänkin onneksemme suurissa vaikeuksissa, mutta sodan seuraukset tulevat näkymään Suomessakin vielä vuosia. Kauppasuhteemme Venäjään ovat enää vain muisto.
Nato-Suomella on kuitenkin edessään myös merkittäviä uusia avoimia ovia. On selvää, ettei esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa 5G-verkkoja rakenneta kiinalaisten toimesta, vaan esimerkiksi Nokialla on mahdollisuuksia tuoda Suomelle vaurautta myös tässä ajassa.
Kaikkien vientiyritysten pitääkin nyt hyödyntää täysimääräisesti esimerkiksi juuri Pohjois-Amerikassa Suomea kohtaan oleva kiinnostus. Näiden uusien markkinoiden avaamisia myös valtiovallan tulee aktiivisesti edistää. Samoin kuin vauhdittaa Suomeen suuntautuvaa matkailua uusista maista.
Epävarmoinakin aikoina – tai ehkä juuri sellaisten aikana – Suomi on maailman turvallisin ja onnellisin maa, jos uskomme YK:ta ja keskeisiä kansainvälisiä tutkimuslaitoksia. Ajattelenkin niin, että kun kansakuntana toimimme kuin kiekkoleijonat, voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisin ja toiveikkain mielin.