Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Miek­kai­lua koronaa vastaan

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Kuva: Jussi Leinonen

Vuosi 2020 jää muistiimme poikkeuksellisena koronavuotena, jolloin Suomi käytännössä suljettiin. Maaliskuussa Suomessa julistettiin poikkeusolot ja valmiuslaki aktivoitiin käyttöön ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Tämä tiesi valtavasti lainsäädäntötyötä eduskunnalle, kun koulujen lähiopetus muutettiin etäopetukseksi, ravintolat ja rajat suljettiin sekä Uusimaa eristettiin.

Hallituksen rajoituksia koskevat toimet ovat purreet ja koronan leviäminen on saatu Suomessa lähes pysäytettyä. Maailmalla korona jyllää, ja päiväkohtaisia tartuntaennätyksiä rikotaan lähes päivittäin.

Rajoitustoimenpiteet ovat vaatineet kansalaisilta pitkämielisyyttä, kun lähes itsestään selvinä pitämiämme perusoikeuksia on rajoitettu. Kiitos kuuluu ihan jokaiselle kuuliaiselle kansalaiselle, jotka ovat välttäneet lähikontakteja.

Hallituksella on ollut aikaa valmistautua mahdollista toista aaltoa varten, mutta toivotaan, että se jää rantautumatta Suomeen tai korkeintaan tulee hyvin lievänä.

Johtamani perustuslakivaliokunta on ollut valmiuslainsäädännön säätämisen keskiössä. Juhannukseen mennessä se oli 48 kokouksessaan käsitellyt yhteensä 38 mietintöä ja lausuntoa. Eduskunnan ranking-listassa pidämme työmäärän osalta kärkisijaa.

Heinäkuussa kutsu isolle kirkolle kävi päättämään elpymisvälineestä. Tämä massiivinen 750 miljardin euron paketti sisältää 390 mrd euroa avustuksia ja 360 mrd euroa jäsenmaiden haettavaksi tulevia lainoja.

Elpymisvälineen tarkoituksena on saada koronan jälkeen Euroopan maiden talouden rattaat pyörimään, jotta vältyttäisiin työttömyydeltä, yritysten konkursseilta ja parannettaisiin kansalaisten hyvinvointia. Myös Suomi on vientivetoisena kansakuntana riippuvainen siitä, miten Euroopalla taloudellisesti pyyhkii. Eduskunta pääsee syksyllä asiaa koskevaan kansalliseen päätöksentekoon.

Politiikkaan on mahtunut muutakin kuin koronaa. Vaaleissa lupasimme, että SDP:n päästessä hallitukseen toteutamme kolme keskeistä tavoitetta: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, oppivelvollisuusiän pidentämisen ja hoitajamitoituksen.

Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat vanheta turvallisesti ja ihmisarvoisella tavalla. Siksi eduskunnassa hyväksyttiin kesäkuussa vanhuspalveluihin sitova henkilöstömitoitus, joka astuu voimaan porrastetusti huhtikuuhun 2023 mennessä. Tämä lyhyt siirtymäaika on tärkeä, jotta kunnille varataan aikaa hankkia riittävästi hoitajia.

Henkilöstömitoituksen myötä hoitolaitoksissa on oltava vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden. Huomioon otetaan välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä työtä kuten siivousta, pyykin pesua tai ruoanlaittoa varten on varattava erillinen resurssi. Hoitajien on voitava keskittyä hoitotyöhön. Lisäksi vanhuspalvelulakiin lisätään säännös iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesta yhteisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä (RAI). Laki vahvistaa iäkkäiden ihmisten perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa.

Koronan varjossa on saatu myös hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta lausuntokierrokselle. On välttämätöntä, että palvelut siirtyvät kunnilta laajemmille harteille. Näin voimme tulevaisuudessa, väestön ikääntyessä, turvata sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti koko maassa. Tämä vahvistaa paitsi palveluiden saatavuutta myös laajemmin tasa-arvoa.

Uusien sotemaakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Olen jäsenenä parlamentaarisessa työryhmässä, joka pohtii maakuntaverotuksen toteuttamista. Haemme ratkaisua, jossa voitaisiin säätää maakunnallisesta verotuksesta, mutta siten, ettei kokonaisveroaste nouse. Tämä työ kestää vuoden loppuun. Kolmas vaalitavoitteemme oppivelvollisuusiän pidentäminen on myös etenemässä ja odotamme esitystä eduskuntaan syksyllä.