Vuoden vaihteen jälkeen, kun Lapissa uutisoitiin yhden kiinalaisturistin sairastuneen koronaan, ei kukaan osannut arvata vielä, mikä vitsaus meillä olisi kansakuntana edessä. Kouluja ja oppilaitoksia on suljettu, julkisia kokoontumisia, liikkumista ja rajan ylittämistä rajoitettu, ja sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia lisätty. Koronatartuntojen leviämisen hillitsemiseksi tehtiin myös historiallinen Uudenmaan liikkumisen rajoittaminen.
Vaikka toimenpiteet ovat vaatineet meiltä sopeutumista ja pitkämielisyyttä, niin ne vaikuttavat olleen oikeansuuntaisia ja fyysisten kontaktien rajoitukset ovat todennäköisesti hidastaneet epidemian etenemistä Suomessa.
Marinin hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen koronakriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Tämän poikkeuksellisen tilanteen keskellä on erityisen tärkeää panostaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.
Tarve avulle on nyt ja kriisin jälkeen suuri. Akuutin kriisin hoitamisen lisäksi on pidettävä kiinni myös ennaltaehkäisevistä palveluista, jottei 1990-luvun laman kaltainen tilanne toistu.
Koronaviruksella on dramaattisia vaikutuksia yritystoimintaan. Ensi vaiheessa palveluyrityksiin, muun muassa matkailu- ja ravintola-alalle, mutta vaikutukset kohdentuvat aikaa myöten kaikkiin toimialoihin.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt ravintola-alalle menetysten kohtuullisen kompensaation selvittämistä liittyen ravintoloiden sulkemiseen. Ravintoloiden tulonmenetyksiin kohdennettu erillinen kompensaatio on selvityksen alla ja sopivaa mallia etsitään.
Koronakriisi on muuttanut arkea monessa perheessä. Kun opetus järjestetään kotoa käsin, niin tulee huolehtia, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät kärsi tilanteesta poikkeuksellisen paljon.
Perustuslain mukaan riittävä ravinto kuuluu maksuttomaan perusopetukseen, ja Rovaniemen kaupunki onkin järjestänyt ruokailun myös etäopetuksessa oleville. Kouluruokailusta huolehtiminen on erityisen tärkeää perheissä, joissa ollaan taloudellisesti tiukoilla. Näiden perheiden tukeminen ei saa jäädä koronakriisin hoidossa jalkoihin.
Akuutissa kriisissä tarvitaan päätöksiä koronakriisin aiheuttaman tilanteen vakauttamiseksi. Ihmisten toimeentuloa turvataan kohdistamalla lisäyksiä työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen työttömyyden ja lomautusten kasvun vuoksi.
Päätökset osoittavat, että poikkeustilanteessa järjestelmän on joustettava, ja hallitus onkin reagoinut tilanteeseen nopeasti. Sitten kun tästä savotasta selvitään, tulee jälleenrakentamisen aika, jolloin Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.