Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset ja nuoret voivat keskimäärin hyvin, mutta samaan aikaan niin alueellinen, sosioekonominen kuin sukupuolten välinen eriarvoistuminen on huolestuttavaa.
Sadan yläkouluikäisen nuoren joukossa kahdeksan ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja neljä näkee vanhempansa humalassa viikoittain. Oikean suuntaista kehitys on ollut siinä, että fyysinen kuritusväkivalta ja muu kaltoinkohtelu ovat vuosien myötä vähentyneet, mutta niiden kitkeminen pois vaatii edelleen toimenpiteitä.
Suomessa myös sijoitetaan lastensuojelutoimena enemmän lapsia kotinsa ulkopuolelle kuin missään muussa Pohjoismaassa. Ongelmat periytyvät usein sukupolvelta toiselle. Tämän vuoksi on tärkeää, että sen sijaan, että sijoitamme vuosittain satoja miljoonia euroa jälkihuoltoon saisimme käännettyä kampea niin, että pystyisimme vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimia. Vanhempien saatavilla tulisi olla apua, kun omat voimat ehtyvät.
Arjen kiire, työelämän paineet ja stressi aiheuttavat vaikeuksia myös muuten hyvinvoivissa perheissä. Syntyvyys on tällä hetkellä Suomessa historiallisen alhaista, ja perheellistymisen kynnys on korkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Vanhemmuus koetaan usein liian vaativaksi tehtäväksi. Monilla vanhemmilla ei ole toimivia läheisverkostoja, joilta saa apua ja tukea. Vanhemmuutta onkin pyrittävä tukemaan sekä sivistys-, että sosiaali- ja terveystoimen menetelmillä.
Maailmalla puhutaan Islannin ihmeestä – siellä nuorison hyvinvointi on parantunut valtavasti ja lapsiperheiden elämä helpottunut. Syrjäytymisen syyt ja oireet vaihtelevat maasta toiseen, eikä malleja tule sellaisenaan kopioida suoraan muualta meille.
Myös Suomessa tarvitsemme kuitenkin uudistuksia, jotka lisäävät harrastamisen tasa-arvoa, vähentävät nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja helpottavat työn ja perheen yhdistämistä.
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ympärille on luonnollista rakentaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki. Hallitus on jo tarttunut toimeen ja on osoittanut ensi vuoden talousarviossa 5 miljoonan euron rahoituksen maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä. Kun lapset harrastaisivat koulun yhteydessä ja esimerkiksi urheiluseurat huolehtisivat harrastuksiin kuskaamisen, lapsiperheiden elämä helpottuisi huomattavasti ja perheet voisivat viettää enemmän aikaa iltaisin yhdessä.
Muita lapsiperheiden arkeen myönteisiä päätöksiä on se, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään. Varhaiskasvatuksen hankkeen puitteissa kaksivuotisen esiopetuksen pilotointia jatketaan ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan.
Myös oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään maksuttomia. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.