Kolumni

Eduskunnasta: Etäkansanedustajat maailmankylässä – myös eduskunnan työskentelytavat menivät uusiksi


Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Kuva: Jussi Leinonen

Eduskunnan aikataulut ja työskentelytavat ovat menneet perin pohjin uusiksi koronaviruksen vuoksi. Täysistuntoihin osallistuu vain osa kansanedustajista. Eduskuntaryhmät ovat sopineet, kuinka monta edustajaa salissa kulloinkin on ja kuinka moni osallistuu äänestyksiin. Poliittinen etäisyys täysistuntosalissa on syntynyt luontojaan jo aiemmin ainakin salin äärilaitojen välille. Nyt varjellaan myös fyysistä etäisyyttä.

Sopimuksella huolehditaan siitä, ettei tilapäisiä enemmistöjä käytetä hyväksi. Ryhmien välinen sopiminen onkin ainoa tapa toimia, sillä kansanedustajien asema määräytyy suoraan perustuslaista eikä ketään edustajaa voi pakottaa pois salista tai valiokunnasta.

Valiokunnat järjestävät asiantuntijakuulemisia etäyhteyksin ja vain osa kansanedustajista, avustajista ja virkakunnasta työskentelee eduskuntatalon sisällä. Esimerkiksi puolustusvaliokunta palaveerasi presidentti Sauli Niinistön kanssa suojattua yhteyttä käyttäen.

Koronavirus tuskin kiertää kokonaan eduskunnan. Yli tuhannen ihmisen työyhteisö, jonka jäsenet liikkuvat normaalioloissakin paljon, on altis saamaan tartunnan. Demokratiasta ja päätöksentekokyvystä on huolehdittava myös kriisin aikana ja juuri silloin.

Valmiuslaki toimii hyvin. Jos tarkennettavaa löytyy, sen aika tulee vasta, kun kriisi on ohi. Kriisiaikaa ei voi käyttää niin, että kansalaisten perusoikeuksia kavennettaisiin myös normaaliaikoina.

"Kriisitilanteissa heikot valtiot ja valtioiden sisällä heikoimmassa asemassa elävät kansanosat uhkaavat jäädä jalkoihin. Luotan siihen, että Suomessa yhteiskunnan perusrakenteet kestävät."

Koronakriisin taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset kasvavat presidentti Paasikiven sanoin hirmuisiksi. Taloudellisten suhteiden keskinäisriippuvuus, maailmanlaajuinen turismi, liikenneyhteyksien kehittyminen ja ihmisten luontainen tarve tavata lajikumppaneitaan tekevät maailmasta yhden suuren kylän. Se on haavoittuva, mutta samalla valtiot on pakotettu tekemään yhteistyötä.

Kansanedustajat ovat voineet ilmoittautua etätyöntekijöiksi, ja sillä tavalla turhaa kulkemista voidaan välttää merkittävästi. Eduskunta on jo aiemmin sitoutunut järjestämään kunnolliset tietoliikenneyhteydet riippumatta siitä, missä päin Suomea edustaja asuu. Tieto kulkee suojattujen yhteyksien kautta, joten huomattavan osan eduskuntatyöstä voi hoitaa kotoa käsin. Valiokuntien päätösasioita tai eduskunnan äänestyksiä ei kuitenkaan voi hoitaa etätyönä.

Kriisitilanteissa heikot valtiot ja valtioiden sisällä heikoimmassa asemassa elävät kansanosat uhkaavat jäädä jalkoihin. Luotan siihen, että Suomessa yhteiskunnan perusrakenteet kestävät. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja demokratian juuret ovat niin syvällä, että tästäkin selvitään.

Koronaviruksen inhottavin piirre lienee siinä, että sen vaikutuksia on vaikea hahmottaa. Epävarmuus lietsoo lisää epävarmuutta ja näennäistotuuksien julistajat saavat elintilaa. Itsekin olen ihmetellyt, kuinka paljon näin pienestä kansakunnasta löytyy tartuntatautien erityisosaajia.

Jokaisesta asiasta täytyy yrittää löytää myös jotain myönteistä. Työelämässä on ainakin tilapäisesti otettu jättiläisharppaus etätyön suuntaan. Ehkäpä se opettaa laajemminkin, että ei pomon tarvitse olla jatkuvasti selän takana vahtimassa. Jos niin käy, työtä voidaan jakaa myös alueellisesti uudella tapaa.