Koimme kansankuntana huhtikuun alussa yhden historiamme surullisimmista päivistä. Viertolassa tapahtunut kouluampuminen järkytti syvästi koko yhteiskuntaa, eikä koulun oppilaiden, heidän vanhempien ja koulun henkilönkunnan tuskaa ja surua pysty oikein edes kuvailemaan, kaikki sanat tuntuvat liian mitättömiltä. Suruviitta laskeutui koko Suomen ylle.

Ajattelen, että meidän jokaisen aikuisen on pysähdyttävä miettimään miten toimia omalta osaltaan, ettei vastaavaa enää ikinä tapahdu.