Jälkipuinti: Ranua ei saanut pandoja mat­kai­lun ve­to­nau­loik­si, mikä oli lopulta onni

Kolumni: Ruot­sa­lais­nei­ti auttoi ym­mär­tä­mään pa­rem­min ko­ti­kau­pun­kia­ni Ro­va­nie­meä

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Edessä jännä lin­tu­ke­vät – en­sim­mäi­set tun­nus­te­li­jat ovat len­tä­neet Ro­va­nie­mel­le nor­maa­lis­sa ai­ka­tau­lus­sa

Mitä muuttolintuja olet bongannut? Lähetä meille kuva ja tiedot osoitteeseen ur.toimitus@uusirovaniemi.fi.


Esko Nevala tähyilee lintuja Jätkänkynttilän kupeessa. Kemijoen sulassa näkee varsinkin vesilintuja ja pian myös lokkeja.
Esko Nevala tähyilee lintuja Jätkänkynttilän kupeessa. Kemijoen sulassa näkee varsinkin vesilintuja ja pian myös lokkeja.
Kuva: Pekka Aho

Taviokuurna, joutsen ja pulmuset. Siinä muuttolintujen etujoukkoa, joka on jo saapunut lämpimien ilmojen ja etelätuulten myötä katsomaan, miltä kevät Lapissa näyttää.

– Myös ensimmäiset kiurut ja peipot tulivat Rovaniemelle pari viikkoa sitten. Samoin ensimmäiset töyhtöhyypät nähtiin viime viikolla, kertoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri Esko Nevala.

Ensimmäisten tunnustelijoiden aikataulu on Nevalan mukaan tavanomainen. Se on hänen mielestään sikäli yllättävääkin, että Lapissa on nyt poikkeuksellisen paljon lunta. Sen sijaan Etelä-Suomessa lunta ei ole ollut koko talvena ja Oulun korkeudellakin lumipeite on jo sulanut.

– Tämän takia edessä voi olla jännä lintukevät. Tuleeko Lappiin nyt tavallista vähemmän lintuja, jos linnut jäävätkin pesimään etelään? Vai tuleeko tänne kunnon ryntäys sitten, kun lumet lopulta sulavat?

Esko Nevalan lintuharrastus yhdistyy valokuvausharrastukseen.
Esko Nevalan lintuharrastus yhdistyy valokuvausharrastukseen.
Kuva: Pekka Aho

Rovaniemellä on erinomaiset mahdollisuudet seurata lintujen muuttoa ja kevätpuuhia aivan kaupungin keskustassa Jätkänkynttilä-sillan ympäristössä. Kemijoessa oleva sula houkuttelee varsinkin lokkeja ja vesilintuja.

– Viikko sitten bongasin sieltä telkkiä, sinisorsia ja muutaman lokin. Lisäksi näin oikein komean uivelouroksen, Nevala kertoo.

Lokeistakin ovat toistaiseksi liikkeellä vasta tunnustelijat. Pääjoukot saapuvat yleensä huhtikuun puolivälissä, joten naurulokkeja ja harmaalokkeja voi alkaa odotella Rovaniemelle pääsiäisen jälkeen.

Jätkänkynttilän lähistöltä voi bongata myös kevään ensimmäiset västäräkit. Ne tulevat sinne syömään koskensonneja eli hankikorentoja.

– Ne ovat sääskeä muistuttavia hyönteisiä, jotka nousevat keväisin hangelle ja jäälle. Hyönteissyöjät kuten västäräkit sitten juoksevat hangella niiden perässä.

Tornien ympäristössä voi retkeilläkin

Keskustan ulkopuolella hyviä paikkoja lintujen bongaamiseen ovat esimerkiksi Jängislahden lumenkaatopaikka ja Alakorkalon hyötyjäteasema.

– Linnut kulkevat ravinnon perässä, ja ravintoa on enemmän tarjolla tällaisissa paikoissa, joissa maata on vähän pöyhitty. Jängislahdella lintuja on toki myös erikseen ruokittu kevään aikana.

Lintutorneja löytyy eri puolilta kaupunkia, mutta niitä kannattaa vältellä koronan takia ainakin silloin, jos tornissa on jo muita ihmisiä. Tornien ympäristössä voi retkeillä ja seurata lintuja muutenkin.

– Esimerkiksi Harjulammen lintutorni sijaitsee loistavalla paikalla ihan keskustan vieressä. Lammen ja yliopiston välissä on kivoja polkuja kävelyretkiä varten.

Hankikorento eli koskensonni eli potnapekka on hyönteissyöjien herkkua.
Hankikorento eli koskensonni eli potnapekka on hyönteissyöjien herkkua.
Kuva: Pekka Aho

Suosittu lintukurssi jouduttiin keskeyttämään

Lapin lintutieteellinen yhdistys yllättyi osanottajien määrästä, kun se järjesti Rovaniemellä lintuharrastuksen peruskurssin kaksi vuotta sitten. Yhdistys odotti, että maksuttomalle kurssille tulisi muutamia kymmeniä osanottajia, mutta heitä tulikin lähes 150.

Tämän vuoden tammikuussa yhdistys käynnisti uuden lintuharrastuskurssin, jolle tuli osanottajia vieläkin enemmän, runsaat 160. Jokaisella kurssin luennolla on ollut noin sata kuulijaa.

Lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri Esko Nevala kertoo, että osa kurssilaisista oli mukana jo edellisellä kurssilla. Joukossa oli tälläkin kertaa myös pitkän linjan lintuharrastajia.

– Yli puolet kurssilaisista oli kuitenkin sellaisia, joille linnut ovat uusi harrastus. Tämä kertoo, että luonto ja linnut kiinnostavat ihmisiä.

Suosittu kurssi jouduttiin kuitenkin keskeyttämään maaliskuussa koronan takia. Vielä ei ole tiedossa, järjestetäänkö kurssi uudelleen esimerkiksi vuoden kuluttua.

Harrastuksen voi aloittaa omin nokkineen

Nevala muistuttaa, että lintuharrastuksen voi hyvin aloittaa myös omin nokkineen. Lintujen seuraamiseen ei ainakaan aluksi tarvitse mitään erityisiä välineitä.

– Ulkona liikkuessa hyvät kengät ovat ykkösasia. Lintuja pystyy kyllä aluksi havainnoimaan pelkillä silmillä ja korvilla.

Silmän jatkeeksi voi kuitenkin hankkia kiikarin. Sen jälkeen lajien tunnistus alkaakin varmasti kiinnostaa niin, että lintukirja on tarpeen.

– Kannattaa hankkia sellainen kirja, jossa linnut esitellään piirroksina. Piirretyissä kuvissa lintujen oleellisia tuntomerkkjä voi aavistuksen korostaa, joten ne tulevat selkeämmin esille kuin valokuvissa, Nevala vinkkaa.

Linnut ovat aktiivisimmallaan aamuvarhaisella, jolloin on parhaat mahdollisuudet kuulla lintujen laulua.

–  Auringonnousun aika on niin mahtava muutenkin, että suosittelen joskus ulkoilemaan silloin. Toki näin keväällä lintuja näkee ja kuulee ympäri vuorokauden, Nevala sanoo.