Nato-jäsenyyden sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisen sotilasyhteistyösopimuksen (DCA) seurauksena Suomen turvallisuustilanne on huonontunut. Todennäköisyys joutua mukaan vakaviin kansainvälisiin selkkauksiin on kasvanut.
Turvattomuutta lisää myös vihamielinen suhtautuminen Venäjään ja normaalien yhteistyösuhteiden katkaiseminen. Pahimmillaan epäluulo ja eristäminen voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin.
Kun asioita yritetään hoitaa sotimalla, seuraukset ovat tuhoisat. Suora ja kunnioittava puhe ja toisen kuunteleminen tuo turvallisuutta, ennaltaehkäisee ikävät yllätykset ja edesauttaa omien tavoitteiden toteuttamista.
Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus eivät ole este luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita kaikkiin valtioihin ja erityisesti naapureihin. Eristyspolitiikka ei tuo turvallisuutta. Kun eristämme Venäjän, eristämme myös itsemme mahdollisuuksista, jota vuorovaikutuspolitiikka toisi mukanaan. Eristämiseen liittyvät myös vääristyneet ja valheelliset mielikuvat naapurin toiminnasta ja suunnitelmista.
Ketä hyödyttää jatkuva kyräilyn, epäluulon, pelon, pelottelun ja jopa suoranaisen vihanpidon ilmapiiri? Kun naapuriin pidetään normaalit ja asialliset suhteet, voimme tuoda esille huolemme ja kuunnella vastapuolen huolia. Silloin on mahdollista löytää kompromisseja ja yhteisiä toimia, jotka olisivat hyödyllisiä kummallekin. Erimielisyyksiä voidaan ratkaista vain yhteisesti käsittelemällä ja avoimella keskustelulla, ei eristämällä ja eristäytymällä.
Suomen poliitikkojen tulee luoda uudelleen toimivat yhteistyösuhteet Venäjään. Itärajan avaaminen on tarpeen, jotta suomalaisten lisäksi myös Suomessa asuvat venäläiset voisivat olla vuorovaikutuksessa rajan takana asuvien sukulaistensa ja ystäviensä kanssa. Näin kaikki voisivat paremmin ja turvallisuustilanne paranisi.
Historia ja geopolitiikka todistavat vahvasti sen puolesta, että on kohtalokasta rakentaa Suomen turvallisuutta pelkästään asevaraiseen turvallisuusajatteluun. Diplomatian, rauhanomaisen yhteistyön tuloksena sotavarusteluihin käytettävät voimavarat vapautuisivat ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseen.