Kuluneella hallituskaudella aluehallintoa on uudistettu perusteellisesti. Uudet hyvinvointialueet aloittivat äsken. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 2025. Uudistusten onnistumisesta tai niiden taloudellisista vaikutuksista ei ole vielä selkeää kuvaa.
Valtion velvollisuus on huolehtia, että julkiset palvelut ovat saatavilla kaikille – oli kyse kaupunkilaisesta tai maaseudulla asuvasta. Tässä eri alueilla toimiville yrityksille tärkeässä roolissa ovat digitaaliset julkiset asiointipalvelut – etenkin pitkien etäisyyksien seuduilla kuten Lapissa – sillä ne voivat olla samanlaisina käytössä kaikille asuin- ja toimipaikasta riippumatta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen alue tai kunta rakentaa omanlaisensa ratkaisun esimerkiksi erilaisten lupien myöntämiseen yrityksille. Palvelutason ei tulisi vaihdella alueesta toiseen.
Alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi sekä velkakurimuksen taittamiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi Suomen on otettava julkiset digipalvelut käyttöön täysimääräisesti. Tämä koskee niin kansalaisten kuin yritysten ja yhteisöjen palveluita.
Teknologia mahdollistaa jo palveluiden käyttämisen mobiilisti missä vain älylaitteilla, mutta palvelutarjontaa ei ole aina olemassa. Yrityksille ja yhteisöille tarkoitetuista julkisista palveluista osa on yhä saatavissa vain käynti- tai paperiasiointina, eivätkä sähköiset palvelut aina täytä lainkaan edellyttämiä vaatimuksia.
Julkisten palveluiden digikehityksessä meille näyttää mallia esimerkiksi Ukraina. Maassa käytössä olevan Dija-sovelluksen myötä taskussa kulkevat mukana kaikki kansalaisten viranomaisdokumentit, kuten ajokortit tai lasten syntymätodistukset. Sovelluksella voi hoitaa auton rekisteröinnin, siihen liittyvät veromaksut ja paljon muita palveluita, kuten terveydenhuollon ajanvarauksen. Sovelluksella on jo yli 18 miljoonaa käyttäjää eli noin puolet Ukrainan väestöstä.
Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus edellyttää, että palvelua on saatavilla myös silloin, kun kansalainen ei kykene käyttämään älylaitteita. Noin 3,7 miljoonaa suomalaista asioi jo sähköisessä palvelussa, joten kyvykkyyttä siirtyä digipalveluiden laajempaan käyttöön on. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että meillä on käytössä ajasta ja paikasta riippumattomat digipalvelut mahdollisimman kattavasti.
Kirjoittaja on digi- ja innovaatiopolitiikan johtava asiantuntija Palvelualojen työnantajat Palta ry:ssä.