Jenkkilän presidentinvaalien kynnyksellä Suomesta suuntasi rapakon taakse joukko valikoituja demareita toiviomatkalle. He kampanjoivat Kamala Harrisin puolesta oville koputtelemalla ja puhelinsoitoilla saaden samalla Harrisin kampanjatiimiltä oppia vaalityön tekemiseen ja äänestäjien kohtaamiseen.
Ovien koputtelut kuulostavat yhtä lapsellisilta kuin Antti Rinteen esittämät ikkunaan koputtelut. Sote-uudistusta suunniteltaessa demarien silloinen puheenjohtaja esitti, että postinjakajat voisivat koputella vanhusten ikkunoihin ja kysellä, onko kaikki hyvin. Kuulostaa koputtelu olevan demareilla verissä.
Demarien toiviomatka ei mennyt putkeen. Harris floppasi ja Donald Trump korjasi koko potin. Harrisin voittaessa demarit olisivat voineet palata Suomeen liput hulmuten ja todeta, että me teimme sen. Nyt toiviomatka näyttää nololta.
Pientä keskustelua on herättänyt myös retken rahoitus ja tarkoitus. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on kysynyt, kenen rahoilla ”vaalivaikuttaminen” on tapahtunut. Lisäksi hän on arvostellut demareita ”sotkeutumisesta ulkomaiden vaaleihin”.
On luonnollista, että perussuomalaiset käyttävät jokaisen tilaisuuden hyväkseen, millä voidaan yrittää unhoittaa edes hetkiseksi heidän takinkäännöt ja sanojen syönnit. Ihmiset tulevat muistamaan, kuinka Riikka Purra ennen vaaleja sutkautteli vakavalta naamalta, että kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista, mutta se ei meille käy. Niinpä niin. Sinäkin Riikkaseni.
Sdp on vakuutellut, ettei matkan kustannuksien kattamiseen ole käytetty puoluetukea, vaan se on rahoitettu osallistujilta perittävällä omavastuumaksulla ja puolueen varainhankinnalla. Niin tai näin, mutta ennemmin tai myöhemmin jossakin muodossa kaikki poliittiset retket koituvat veronmaksajien maksettaviksi aina persusta demariin.