Deanu guolás­tanháld­da­hu­sa galgá hukset ieš­guđe­ge máhtuid vuođul – Dutki evttoha málle mo bargat viidá­sab­bot

Dutki Solveig Joks lea iežas nákkosgirjjis dutkan ee. dieđalaš dutkandieđu ja árbedieđu gaskavuođa Deanu guolásteami hálddašeamis. Son nákkáhalai čakčat 2016 Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus.

–Mus eai leat vástádusat juohke áššái, muhto mus lea evttohit málle dasa, mo sáhtašii bargagoahtit viidásabbot.

Árbediehtu seamma árvosaš go dutkandiehtu

Su mielde dás lea gažaldat guovtti iešguđege lágan máhttovuogádagas. Dutki geavaha iežas metodaid, modeallaid ja teoriijaid. Árbediehtu lea buolvvas nubbái sirdásan ja dađistaga ovdánan. Goappásge lea iežas árvu ja sajádat.

–Dás livčče vejolašvuohta ahte diet guokte máhttovuogádaga bohtet oktii, ságastallet, guldalit nubbi nuppi. Ja goappašagat fertejit dohkkehit ahte dat leat guokte iešguđege lágan máhtu.

Lassin guktot galggašedje leat sáhkkii dasa maid nubbi dadjá, iige dušše oaivvildit ahte diet nubbi ii dieđe iige máhte. Eandalii biologat galggašedje čájehit eanet vuollegašvuođa báikki olbmuid máhtu ektui go dan maid dán rádjai leat dahkan.

Mihttu ii leat ovttaoaivilvuohta. Jos lea ovttaoaivilvuohta, de dat hávkada máhtuid iešvuođaid.

–Vuolggasadji ferte leat ahte mis leat guovttelágan máhtut ja dan vuođul mii bargat vai oažžut stuorát máhttoviidodaga Deanu luosas ja daid oktavuođaid birra mii das lea birrasii.

Vuogádagaid erohusat galggašedje bidjat ságastallama johtui, go goappašat máhtut sáhttet leat ovtta hálddašanvuogádagas mielde. Dat ii lea miige váttisvuođaid go dat baicce dievasmahttet nubbi nuppi.

Ii gávdno dušše okta rivttes vástádus

Go oppalaččat jurddaša dieđalaš ja árbevirolaš máhtuid ektui, de iihan mis leat máhttu ja diehtu juohke áššis.

–Ii ovttage máhttovuogádagas leat oppalaš diehtu. Dán áigge deattuhuvvo diehtaga máŋggajienatvuohta go dovddastuvvo ahte ovtta dutkansuorggis eai leat vástádusat buot gažaldagaide. Danne iešguđet lágan máhtut main leat sierralágan vuolggasajit adnojit árvvus.

Joks lohká ahte biologalaš máhttu maid ii sáhte okto vástidit buot gažaldagaide.

–Dutkit geat dutket Deanu čázádaga, dain ii leat ollislaš diehtu luosa birra ja daid oktavuođaid birra maid luosas lea deanočáhcái, olbmuide, elliide ja eará guliide. Ovdamearkka dihtii eai gávdno dutkanbohtosat dasa man ollu eará guolit ja eallit Deanus borret guolleveajehiid ja mo dat čuohcá guollelohkui. Árbečehpiid dieđut berrejit leat seamma árvosaččat go dutkiid diehtu, muhto eai dainge leat ollislaš máhttu.

Muhtumin sáhttá leat nággu muhto das fuolakeahttá ságastallan ferte boahtit johtui. Joks mielas livčče buorre oažžut maid árbevirolaš máhtu hálddašandássái, go olbmot Deanuleagis lea duššástuvvan go sin máhttu ii boađe oidnosii.

"–Olbmot leat váivašuvvan dainna go sin árbevirolaš máhttu ii boađe oidnosii."

–Dutkiin lea leamašan fápmu dán rádjai mearridit Deanu čázádaga duohtavuođa. Sii fertešedje dál dohkkehišgoahtit juogadit fámu earáiguin, ja nu berrejit maid háliidit diehtit manin árbečeahpit oaivvildit nuppe láhkai go sii. Galggašedje čiekŋudit ja jearahallat eambbo erohusaid birra, iige dušše hilgut báikki olbmuid máhtu ja dieđuid.

Guolástanhálddahussii málle

Joks árvalage ahte Deanu guolástanhálddahus fertešii rievdadit dálá hálddašanvuogádaga nu, ahte doppe livčče sadji máŋggabealat máhttui.

–Oassebealit galget čohkkedit seamma beavdegurrii ja háleštit ja de erohusaid bokte gávdnat vuođu, man ala huksegoahtit hálddašeami.

Dán rádjai árbevirolaš máhttu ii leat adnojuvvon árvvus, ii mange láhkai.

–Olbmot leat váivašuvvan dainna go sin árbevirolaš máhttu ii boađe oidnosii.

Son geavahage ovdamearkan sániid d ulvi, coahki ja čázis . Go Deatnu lea čázis, de dat muitala ahte doppe lea buorre vejolašvuohta fidnet luosa.

–Diet dehálaš sánit geavahuvvojit beaivválaččat báikki olbmuid gaskkas ja sisttisdollet nu olu máhtu. Lea šállošahtti go dát eai oidno gostige čállosiin Deanu hálddašeamis.

Dál Deanu luossabivdu stivrejuvvo biologaid dieđuid vuođul nugo tiimmuid, beivviid ja guollebivdoguovlluid mielde.

Bivdoáiggi maŋŋá dutkit čoaggigohtet dieđuid luossasállašiin hivvodagas. Diesa laktása váralašvuohta, go muhtumat smihttet ahte galgágo duostat almmuhit dan maid lea goddán.

–Jos almmuha ahte lea goddán bures dahje unnán, de soitet ballat dan mo dat dulkojuvvo boahttevaš bivdolobiid ektui. Buot lea šaddan aivve negatiiva. Skoviin eai hálit diehtit dan, mo lei bivdočáhci dalle go bivddii. Jos Deatnu lei dulvvis, de dat muitala iihan doppe leat guolli. Dát bealit galggašedje boahtit oidnosii.

Go Deanu bivddus čuožžilit váttisvuođat, de galggašii jearrat goappašiin oaivila, nappo árbečehpiin ja biologain. Nie šattašii buoret govva áššis ja viidábut vástádusat gažaldagaide.

Loga maid:

Tenojoelta kaikkien aikojen pienin lohisaalis – uudet rajoitukset vaikuttivat (22.1.2018)

Paikallisten rooli kasvaa hiukan Teno-asioista päätettäessä (20.12.2017)

Ohcejogas ráđđádallet ođđa Deanu guolástanhálddahusas ja Deanu hálddašanjoavkku doaibmaválddis (13.12.2017)

Joks: Vuorddán árbevirolaš máhttu dovdo Deanu hálddašeamis (Sameradion & SVT Sápmi 13.9.2016)

dmu 8.40 9.2.2018 čállinfeailla divvun

Tästä on kyse

Perinteinen tieto mukaan Tenon kalastushallintoon

Tutkija Solveig Joks on väitöskirjassaan (2016) tutkinut saamelaisen perinteisen tiedon ja tutkimustiedon suhdetta toisiinsa ja Tenon hallintoon. Kyseessä on kaksi eri tietojärjestelmää ja perinteisen tiedon tulee olla samanarvoinen kuin tutkimustieto.

Joks peräänkuuluttaa moniäänistä keskustelua. Hän ehdottaa että Tenon kalastushallintoa tulisi muuttaa siten, että hallinnossa otetaan huomioon molemmat tietojärjestelmät, koska kenelläkään ei ole lopullista tietoa ja totuutta. Tutkimustieto ja perinnetieto täydentävät toisiaan.

Tenon kalanpyyntikysymyksissä ja -ongelmissa tulisi kysyä mielipidettä niin perinnetietäjiltä kuin biologeilta, jotta syntyisi parempi kuva tilanteesta ja laajempi vastaus ongelmaan.