Dálá áigi dárb­ba­ša ođđa sániid - Sámi Giel­lagál­du čohkke ođđa tearp­maid sát­ne­gir­jin in­ter­neht­tii

Sámegiella dárbbaša ođđa sániid, go servodat ovdána. Árgabeaivválaš sánit dego dihtor dahje gáiddusoahpahus , dat leat vuogas ovdamearkkat das mo giella lea ovdánan.

Ođđa tearpmat dárbbašuvvojit ovdamearkan addikšuvnnaide, biebmokemikálaide, borranváttuide, dálkkasávdnasiidda, dihtor- ja neahttaáššiide, kulturmuitosániide ja varra- ja váibmoáššiide.

Sámi Giellagáldu giellajuhkosat ráhkadit midjiide Sátni.org -sátnegirjji man buot sámegiela geavaheaddjit sáhttet geavahit interneahta bokte. Dán háve ii ráhkaduvvo bábergirji go dás duohko sániid sáhttá ohcat interneahtas.

Ulbmilin lea stáđásmahttit giela ja dahkat gulahallama álkibun.

–Mii leat beassan bures álgui ja ovttasbargu Romssa universitehta Sámi giellateknologiija dutkiiguin manná bures. Mis lea buot sámegielaide oktasaš diehtovuođđu, gohčodit dan Tearbmawikin. Dohko mii čohkket ođđa tearpmaid ja dan bokte dat lea ávkin maid Divvun -riektačállinprográmmii, dadjá Sámi Giellagáldu giellabargi Bigga-Helena Magga .

Bargu lea hiđis ja oalle hástaleaddji. Dálá davvisámegiela juogus lea iežas doaibmaáigodagas bargan guokte ja bealle jagi ja dan áiggis juogus lea dohkkehan sullii 480 ođđa tearpma ja dahkan 31 normerema.

–Dán čoahkkimis gieđahallat earret eará teknihka ja industriija duodjesániid, dego ovdamearkan smirgel . Dat lea beaŋkašliipenmašiidna earenoamážit metállaávdnasiidda, dadjá Magga.

Suomagielas dát bargu lea álgán juo lagabui 70 jagi dassái ja das fuolaha Sanastokeskus.

–Doppe sii leat juo dan muttus ahte ođasmahttet tearpmaid. Miihan leat easkka álgán hukset oktasaš vuogádaga ja čohkket dássážii dahkkon barggu oktii ja ordnet daid nu ahte buohkat sáhttet daid geavahit, čilge Magga.

Giellabargiin oaidná man duđavaččat sii leat, go čilgejit mo bargoreaiddut doaibmet ja mo daid sáhttá geavahit. Čalmmit čuvget go suorpmat girdet dihtora boallobeavddi alde, válljejit ja deattašit.

–Dás lea nu álki ohcat, lohká giellabargi John Erling Utsi ja oahpista geahččat čáhppes lotti, gáranasa, vállje dan ja deaddila.

Gáranas lea mearka, man bokte sáhttá geahččat makkár oktavuođas juoga sáni sáhttá geavahit ja mo dat sodjá.

Sámi Giellagáldu joatká dan seamma barggu man Sámi giellalávdegoddi álggii 1970-logus. Giellalávdegoddi lea earret eará 1975:s mearridan ahte 11. mánu namma lea skábmamánnu ja fuolahan midjiide oktasaš čállinvuogi.

–Leat dál čohkken giellalávdegotti bábersátnelistui oktii ja dál mun álggán daid čállit dihtorii ja bijan daid Tearbmawikii. Nie dat šaddet de oassin Sátni.org -sátnegirjji, lohká giellabargi Kerstin Simma .

Sámi Giellagáldu lea Sámi Parlamentáralaš ráđi vuollásaš orgána, mii ruhtaduvvo prošeaktan EU ruhtademiin. Prošeaktaáigi bistá miessemánu 2018 rádjai. Giellabarggu boahttevuohta lea ain eahpečielggas.

Loga maid

Nuortalašgiela ovddideapmái lea stuorra dárbu (20.7.2017)

Sámi Giellagáldu http://www.giella.org/

Sátni.org -sátnegirji http://satni.org/index.html

Tearbmawiki

23.2.2018 dmu 9.20 divoduvvon čállinmeattáhusat.

Tästä on kyse

Saamenkielelle uusia termejä

Pohjoismaisen saamenkielen keskuksen eli Sámi Giellagáldun pohjoissaamenkielen jaosto kokoontui Rovaniemelle käsittelemään teknisen käsityön sanastoa. Saamenkielet tarvitsevat paljon uusia termejä eri aloille, kuten riippuvuuksiin, ruokakemikaaleille, syömishäiriöihin, tietokone- ja nettisanoja jne. Toimikautensa aikana jaosto on hyväksynyt eri aloilta noin 480 uutta termiä ja laatinut 31 normitusta.

Sámi Giellagáldu on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen toimielin, jonka tavoitteena on säilyttää ja edistää saamen kieliin liittyvää kulttuuriperintöä. Vastaavaa suomen kielen sanastotyötä tekee 1947 perustettu Sanastokeskus.