Virkos 76-jahkásaš Antti Ap Juuso, Gáijot Ándde Ándde, lea ruoktot, Gárasavvonii boahtán, moadde beaivvi áigá. Son lea leamašan Ávžžášjávrris bohccuid biebmame ja guođoheame.
Dát beaivvit leat giđa deháleamos beaivvit Ánddii, go ferte doapmat goikebiergguid heŋget, ovdal giđđabeaivvit bearehaga liegganit.
Buoiddes spáillihat goikebiergun
Áigi, dálkkádagat ja biergogoikadanvuogit lea veháš rievdan dien rájes go Ándde lei nuorrá ja sin bearaš vel jođii Gárasavvonis Ávžžášjávrái.
Ándde mielas dán jagi šaddá jođánit giđđa ja geassi. Dan son einnosta Márjjábeivviid buollašiid vuođul ja danin son juo veahá doapmá goikebiergguiguin.
– Dalle ovdalaš áigge, ovdalgo duoddaris luksa jođiimet, de mii láviimet njuovvat buoiddes spáillihiid skábma- juovlamánu áigge ja guđiimet biergguid sáltti sisa, giđa vuordit, muitala Ándde nuorravuođa muittuid.
Ja de lasiha veahá juo leaikas:
– Dain áiggiin ii šat dárbbaš nu buoiddes spáillihiid goikadit, lea doarvái go ovtta suorpmas buoidi, bohkosa Ántte ja geahčasta skealbmat iežasii heŋgen čoarbbealbihtá.
Válboriid áigge heŋgeje goikat
Ándde muittaša, ahte dalle duoddaris goikebiergguid heŋgeje easka Válboriid áigge.
– Mis ledje doppe luovit ja suonjirat, maidda mii heŋgiimet biergguid goikat. Daid fal galggai álot leat gokčame ja fákteme, go jus arvvii, muitala Ándde goikadeami hástalusain.
Ruovttus Gárasavvonis Ándde lea goikebiergguid suddjen stráŋgafirpmiin, vai lottit eai beasa čuoggut. Čurohat maid sáhttet biergguide billistit, jus beare maŋit giđđii guođđá goikadeami.
Čurohiid dihte Ándde lávege heŋgen biergguid dálu idjabeallái goikat, vuoi giđđabeaivváš ii jur vuosttamužžan bovtte čurohiid biergguid lahka šurrat.
Iežasii muhto maid turisttaide
Ánttes leat goikebierggut heŋgejuvvon dálu reastalasa vuollái. Muhtin biergobihtát leat unnibut ja muhtimat vehá stuoribut. Ándde dieđus ieš maid liiko goikebierggu borrat, muhto son goikada maid turistema varas.
Jearadettiin biergomeriin, Ándde vástida fal birra jorbasit, dego juo sápmelaš muhtumin lávege.
– Muhtin veardde mun gal ferte goikadit biergguid, daningo mun manan maŋŋel mihcamáraid turistet Viššagii, muitala Ándde goitge ja jurdagat sus sihkkarit juo geasi turistenbáikkis.
Buot turisttaide ii goikebiergu dohkke
Ándde lea guhká turisten Viššagis, luotta guoras ja danin sus leage nana diehtu dás, man hámis goikebierggu galgá turisttaide vuovdit ja geat dán ostet.
– Turisttaide fertejit aivve dávttehis bierggut leat ja cáhppojuvvon unna bussežiidda, ahte dalle daid jođiha álkit, muitala Ándde.
Buot olgoriikalaččat eai goitge vel leat dán herskko fuomášan, muhto okta álbmot lea hui váibmil goikebirgui.
– Norgalaš lea álot leamašan gievra oastit goikebierggu, dadjá Ándde sihkkaris jienain ja namuha suopmelaččaid maid, ahte livčče dego datnai eanet álgán jearrat sus goikebierggu.
Koronavirus ja Norgga ruvdnu
Ándde lea čuvvon máilmmi jođu ja koronavirus ságastallama.
– Norgga ruvdno lea dál gal gahččan oalle árvvoheapmin diehtá son.
Ii son goitge leat nu beare fuolas dilis, go sus lea jáhkku, ahte goas nu dat ferte dávdaáiginai nohkat, ii dat agibeaivvi sáhte su mielas bistit.
– Gal dat álot muhtin olmmoš golgá ja bisána, Ántte jurddaša positiivvalaččat.
Ándde árvala ahte ii dat dávda goit sáhte buot olbmuid máilmmis goddit.
– Dohko Viššagii mun goit geahččalan fas mannat, go geassi boahtá, meidne son.
Eadni rávvii sohkkara bidjat
Ándde ii álgge nu beare ollu čilget su goikebiergu reseapttaid. Jearaldagaide sáltemeriin dahje goikadanáiggiin ii gánnet oba jurddašitge oažžut dárkilis vástádusaid.
– Mun sálten ja bijan vehá sohkkara, divttán guokte- golbma jándora lehket ja de heŋgen goikat. Bijan vel fierbmi suodjin, vai lottit eai beasa čuoggut, muitala Ándde rávvagiid oanehaččat.
Sohkkara son bidjá dán dihte, go su eadnerohkki maid lávii nie dahkat.
– Dalle biergu bisso ruoksadin ja dimisin, muitala sohkkara lasiheames Ándde.
Naba goas daid goikebiergguid beassá eret váldit ja borrat?
– Ná dieđus dallego dat leat válbmasat, boagusta Ándde njálgát ja joatká iežas ságaiguin fas eará áššiid guvlui.
Kuivalihaa itselle ja myyntiin
- Poromies Antti Ap Juuson (76) kevääseen kuuluu kuivalihojen laittaminen.
- Tavat ja säät ovat muuttuneet. Juuson nuoruudessa kuivalihat laitettiin kuivumaan vasta vappuna.
- Äidin neuvon mukaan lihoihin laitetaan suolan lisäksi myös sokeria.
- Juuso myy osan lihoista kesällä ja osan säästää itselleen.
- Hän myy kesäisin Kilpisjärven tien varressa kuivalihaa pääosin norjalaisturisteille.