Loisto ja yltäkylläisyys kohtaavat kansalaisten arkitodellisuuden eli nousevat hinnat ja talousongelmat, kun kuningas Charles puolisoineen kruunataan kolmen viikon päästä näyttävin menoin Lontoossa.
Tilaisuudet ajoittuvat aikaan, jolloin Britannian inflaatio laukkaa kymmenen prosentin tietämillä ja muun muassa energialaskut ja kohonnut ruuan hinta kurittavat kansalaisia.
Britanniassa joudutaankin tasapainottelemaan protokollan vaatimien juhlallisuuksien ja kruunajaisten historiallisuuden kanssa, sillä kansalaisia ei sovi ärsyttää liialla prameilulla, mutta toisaalta hallitsijan kruunajaiset on ainutlaatuinen juhla, eikä mikään tilaisuus ylitä sitä. Tapahtuman kustannusarviota ei ole julkistettu. Kulut katetaan budjettivaroin, sillä kyseessä on valtiollinen tilaisuus.
Kansalle eittämättä kelpaavat kruunajaisten pitkän viikonlopun ylimääräinen vapaapäivä, hallitsijan kunniaksi järjestetty konsertti kruunajaisia seuraavana päivänä Windsorissa ja monet muut tapahtumat katujuhlineen.
Konsertin esiintyjälistaa ei vielä ole julkistettu, mutta kansainvälinen media on kertonut, että monet eturivin artistit jättävät tapahtuman välistä aikataulukiireisiinsä vedoten.
Uskonnolliset juuret
Kruunajaispaikka on Lontoon ytimessä sijaitseva Westminster Abbey, joka on toiminut monien kuninkaallisten merkkitapahtumien näyttämönä, viimeksi kuningatar Elisabetin hautajaisissa viime syksynä. Hallitsijan kruunajaiset on pidetty siellä noin 900 viime vuoden ajan.
Kutsuvieraiden määrää on vähennetty edellisistä vuoden 1953 kruunajaisista merkittävästi, tilaisuuden pituutta on karsittu ja samalla myös kustannuksia.
Pohjimmiltaan kyse on uskonnollisesta seremoniasta ja jumalanpalveluksesta, jossa kuningas vannoo hallitsijan valan ja hänet voidellaan Jerusalemista ja Betlehemistä peräisin olevalla aromaattisella öljyllä. Öljyn oliivit on kerätty muun muassa Jerusalemista Getsemanen puutarhan ja Temppelivuoren läheisyydestä.
– Tämä osoittaa syvän historiallisen yhteyden kruunajaisten, Raamatun ja Pyhän maan välillä, on seremoniaa johtava Canterburyn arkkipiispa sanonut.
Kruunajaisöljyn koostumuksen on tällä kertaa kerrottu olevan vegaaninen.
Säihkyvät koruaarteet
Jo pelkästään kruununjalokivet ovat ainutlaatuiset. Varsinaisia kruunujakin on useita, mutta niistä kaksi nousee ylitse muiden. Tärkeimpänä pidetään 1660-luvulta periytyvää Pyhän Edwardin kruunua, joka valmistettiin aikanaan Kaarle II:n kruunajaisiin. Tätä aarretta käytetään vain kruunajaisissa.
Niin kutsuttu hallitsijan kruunu (Imperial State Crown) ylittää näyttävyydessään kaikki muut. Siinä on melkein 3 000 timanttia, parikymmentä safiiria, vajaat kolmesataa helmeä, ja näiden lisäksi joukko muita jalokiviä. Charles pitää hallitsijan kruunua päässään tiettävästi seremonian lopulla sekä Buckinghamin palatsin parvekkeella.
Kruununjalokivien arvoksi kaiken kaikkiaan on julkisuudessa esitetty miljardeja. Todellista arvoa tai hintaa on mahdoton tietää, eikä hovi ole julkistanut omia arvioitaan.
Kruununjalokiviin liittyy yhä voimistuva keskustelu siitä, että niissä käytetyt jalokivet on hankittu britti-imperiumin aikana riistämällä silloisten siirtomaiden rikkauksia. Eräät valtiot ovatkin alkaneet vaatia aarteita takaisin itselleen.
Kuningas Charles ja puolisonsa Camilla eivät ole kuningashuoneen suosituimmat jäsenet. Ykköspaikkaa analytiikkayhtiö YouGovin tuoreimmassa mittauksessa pitää yhä edesmennyt kuningatar Elisabet. Kakkosena on prinsessa Anne, jaetulla kolmannella sijalla melkein tasaluvuin Annen kanssa ovat nykyinen Walesin prinssi William ja prinsessa Catherine ja vasta viidentenä on 74-vuotias Charles. Camilla löytyy sijaluvulta yhdeksän.
Aika näyttää, kasvaako Camillan suosio, kun hänestä aletaan käyttää titteliä kuningatar – näin Charles näyttää päättäneen, sillä kruunajaiskutsussa lukee Queen Camilla, ei Queen Consort eli kuningatarpuoliso, kuten häntä toistaiseksi on nimitetty.
Charlesin ja Camillan ongelmana on paitsi historian rasite uskottomuusvaiheineen myös se, ettei pariskunta ole erityisen valovoimainen. Charles näyttäytyykin toisinaan julkisuudessa kärttyisenä tai kärsimättömänä.
– Minulla menee hermo tämän perhanan jutun kanssa, hän kiukutteli syksyllä tuoreena kuninkaana asiakirjojen allekirjoitustilaisuudessa, kun sotki käsiään mustekynään.
Paikalla olleet kuvausryhmät tallensivat tilanteen, ja video levisi laajalti mediassa.
Hovin valovoimaisimmat jäsenet ovat eittämättä prinssi William puolisoineen, ja he ovatkin ottaneet yhä enemmän edustustehtäviä kontolleen. Pariskunta on ainakin toistaiseksi selvinnyt julkisuudesta moitteetta ja tuntuu suhtautuvan moniin tilanteisiin huumorilla tai pitämällä pokkansa.
Prinssi William on seuraava kuningas
Kruununperimysjärjestyksessä ensimmäisenä on nyt Walesin prinssi William eli kuningas Charlesin ja prinsessa Dianan esikoinen.
Toisena on prinssi George, Williamin ja puolisonsa Catherinen vanhin lapsi.
Kolmantena on pariskunnan toinen lapsi eli prinsessa Charlotte.
Neljäntenä järjestyksessä on pariskunnan kolmas lapsi eli prinssi Louis.
Viidentenä kruununperimysjärjestyksessä on prinssi Harry eli Sussexin herttua.
Kuudentena on Harryn ja Meghan Marklen esikoinen eli prinssi Archie.
Seitsemäntenä on pariskunnan nuorempi lapsi eli prinsessa Lilibet.
Kahdeksantena on skandaalien ryvettämä Yorkin herttua eli prinssi Andrew.
Yhdeksännellä sijalla on Andrew'n ja Sarah Fergusonin (Yorkin herttuatar) vanhin lapsi eli prinsessa Beatrice.
Kymmenennellä sijalla on Beatricen ja hänen puolisonsa tytär Sienna.
Yhdestoista jonossa on Andrew'n ja Sarahin nuorempi lapsi eli prinsessa Eugenie, siis Beatricen nuorempi sisko.
Kahdestoista on Eugenien ja hänen puolisonsa esikoinen August.
Kolmastoista on nykyinen Edinburghin herttua eli kuningas Charlesin nuorin sisarus prinssi Edward. Hän sai herttuan tittelin syntymäpäivälahjakseen aiemmin tänä keväänä.
Edesmenneen kuningattaren toiseksi vanhin lapsi, prinsessa Anne on sijalla kuusitoista, sillä aiemmin kruununperimysjärjestys suosi poikia. Niinpä Annen nuoremmat veljet jälkeläisineen ovat kruununperimysjärjestyksessä edellä.
Annen titteli on virallisesti Princess Royal.