Bio­jät­teen tun­ne­tuin hyö­dyn­tä­mis­ta­pa on kom­pos­toin­ti, joka on helppoa ja pal­kit­se­vaa puuhaa – ”Etuna kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät ja ym­pä­ris­tö­hai­tat vä­he­ne­vät”

”Aloittaminen on aina vaikeinta, mutta kun pääsee alkuun biojätteen kompostoinnista voi siitä saada vaikkapa uuden harrastuksen”, Napapiirin Residuumin viestinnän asiantuntija Emma Laine kommentoi.

Ruoantähteet, kalanruodot, kahvinporot, hedelmien kuoret, kananmunan kuoret ja talouspaperi. Kotona syntyvästä jätteestä yllättävän suuri osa on biojätettä. Erityisesti keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä. Lajittelemalla ja kierrättämällä biojätteen oikein sitä voidaan hyödyntää ja se saa uuden elämän.

– Biojätteen kierrätys on tärkeää, sillä muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan ja voi heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia, Napapiirin Residuumin viestinnän asiantuntija Emma Laine muistuttaa.

Biojätteen keräysvelvoite laajentuu koskemaan Rovaniemen keskustaajaman kaikkia asuinkiinteistöjä 19.7.2024 alkaen. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

– Ruuantähteiden kompostointi ravintorikkaaksi mullaksi ja lannoitteeksi ei voisi olla parempaa kierrättämistä! Kompostoimalla saa myös pienennettyä jätehuollon kustannuksia sekä jätteen kuljetuksesta syntyvät ympäristöhaitat vähenevät, Laine avaa kompostoinnin hyötyjä.

Erityisesti pientalossa asuville kompostointi on ympäristöystävällinen ja edullinen tapa laittaa biojätteet hyötykäyttöön.

– Kompostoimalla biojätteen sekajätteen määrä luonnollisesti vähenee ja asukas voi pidentää sekajätteen tyhjennysvälin 8 viikkoon ympärivuoden ja säästää rahaa tyhjentämiskuluissa, Laine vinkkaa.

Kompostoinnin idea perustuu siihen, että eloperäinen aines lahoaa haitattomasti hiilidioksidiksi, vesihöyryksi, ravinteiksi ja humukseksi. ”Lahoaminen tapahtuu bakteereiden, sienten ja muiden happea vaativien pieneliöiden avulla.”

Jätehuoltomääräysten mukaista kompostointia

Jos asukas haluaa täyttää biojätteen lajitteluvelvoitteen kompostoimalla, tulee kompostorin olla jätehuoltomääräysten mukainen: Sen on oltava suojattu haittaeläimiltä ja hyvin ilmastoitu eikä siitä saa aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai naapureille.

Pihamaalla kompostori kannattaa sijoittaa kuivaan paikkaan, jossa tulisi olla tilaa kompostorin tyhjentämiselle sekä tarvikkeille kuten kompostimöyhentimelle ja kuivikkeille. Paikan voi valita vapaasti, kunhan pyytää naapurin suostumuksen, jos kompostorin sijoittaa alle 3 metrin päähän naapurin pihasta.

Lisäksi uudistunut jätelaki edellyttää, että kaikkien biojätettä kompostoivien vakituisten sekä vapaa-ajan kiinteistöjen täytyy tehdä kirjallinen kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Rovaniemen taajama-alueilla tästä vastaa Napapiirin Residuum, joka on kunnallinen jätehuoltoyhtiö.

– Ilmoitus tulee tehdä, vaikka kiinteistöllä kompostoitaisiin vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla. Jos kompostoit vain kesäisin, voit liittyä biojätteen keräykseen talveksi. Tällöin sinun tulee hankkia oma biojätteen keräysastia. Residuum toimittaa keräysastiat veloituksetta keräysalueidensa kotitalouksiin vain ympärivuotista keräystä varten, Laine ohjeistaa.

Useamman talouden käyttäessä samaa kompostoria tulee jätteen käsittelystä vastaavan henkilön tehdä kompostointi-ilmoitus. Yhteistä kompostoria voi käyttää enintään 5 lähekkäin sijaitsevaa huoneistoa.

– Aloittaminen on aina vaikeinta, mutta kun pääsee alkuun biojätteen kompostoinnista voi saada vaikkapa uuden harrastuksen! Suurin osa kotitalouksien biojätteestä syntyy keittiössä, joten sinne kannattaa sijoittaa vaikkapa 5 litran kannellinen astia, johon biojätteen saa helposti kerättyä. Astia on sitten helppo käydä tyhjentämässä kompostoriin, jota voi käyttää kesät talvet, Laine neuvoo.

Rovaniemellä asuva Esa-Matti Säynäjäkangas lämmittää kompostorin avulla kasvihuoneensa. ”Kompostointi on nykyisin lempipuuhiani. Vietän sen ansiosta paljon aikaa ulkona puutarhassani, ja autan mielelläni myös muita kompostoinnin saloihin.”

Innostava ja kiinnostava harrastus

Lehtikaalta, kesäkurpitsaa, kukkakaalta, persiljaa, ruusujuurta, tomaatteja. Esa-Matti Säynäjäkankaan kasvihuoneessa kasvaa monipuolisesti erilaisia vihanneksia ja yrttejä.   Kasvualustana toimii ravinnerikas, kuohkea multa, joka on syntynyt erillisissä puutarha- ja kotitalouskompostoreissa Säynäjäkankaan omassa pihapiirissä.

– Kun ostin taloni 7 vuotta sitten, innostuin viljelystä sekä samalla kompostoimaan kaiken biojätteen. Pihapiiri tarjoaa oivan mahdollisuuden tähän. Keittiöstä syntyvän biojätteen kompostoin eristetyssä lämpökompostorissa ja puutarhassani syntyvän orgaanisen jätteen, kuten puiden lehdet, heinät ja pienet oksat puolestaan kompostoin itse tehdyssä puutarhakompostorissa, Säynäjäkangas esittelee.

Puutarhajätteen voi laittaa pieninä määrinä elintarvikekompostoriin, omaan puutarhajätekompostoriin tai viedä Kierrätyspuisto Residuumiin. On tärkeä kuitenkin muistaa, että puutarhajätteelle tarkoitettua kompostoria ei voi käyttää biojätteen kompostointiin.

– Kompostoinnin aloittaminen on helppoa, ja se sopii lähes kenelle tahansa. Jos pihalla on tilaa edes parin neliömetrin verran, voi kompostoinnin aloittaa matalalla kynnyksellä. Kompostoreita löytyy paljon erilaisia ja erikokoisia sopiviksi omiin tarpeisiin, Säynäjäkangas kertoo.

Aluksi kompostorin pohjalle kannattaa laittaa kerros karkeaa oksahaketta tai risuja ilmavuuden varmistamiseksi. Tämän jälkeen kompostoria tulee täyttää jätteellä säännöllisesti.

– Kompostorin sisältö olisi hyvä kääntää kerran tai pari vuodessa, jotta saat lahoamattomat reunaosat kuumimpaan paikkaan kompostin keskelle, Säynäjäkangas opastaa.

Esa-Matti Säynäjäkangas käyttää kompostoitua multaa ja katetta kasvimaallaan. ”Komposti lisää kasvualustan monimuotoisuutta. Kompostimullassa kasvien ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja lähtevät uuteen kiertoon.”

Kompostin maatumista voi seurata kesän aikana – erityisesti sen kosteutta. Jos komposti ei lämpene keskiosastaan, syynä on yleensä kuivuus.

– Voit tarkistaa kosteuden ottamalla kourallisen materiaalia kompostin keskeltä ja puristamalla sitä. Nyrkkisääntönä on, että tämän jälkeen pari vesipisaraa pitäisi valua. Se kertoo, että kompostissa on tarpeeksi kosteutta, Säynäjäkangas opastaa.

Jos komposti on liian kuiva, sitä voi kastella myös ihan pelkällä vedellä. Liian kosteaan kompostiin sekoitetaan kuivikeainetta. Hyvin toimivan kompostin lämpötila on noin 30–70 astetta. Kun kaikki on kunnossa, komposti hohkaa lämmintä.

Täysin kypsän kompostimullan valmistumiseen menee yleensä noin yhdestä kahteen vuotta. Jos et malta odottaa niin pitkään, toimii pari kolme kuukautta kompostoitunut puutarhajäte lannoitteena tai katteena.

– Komposti luo oivalliset perustuspalikat kasvimaalle. Jos lähtisin rakentamaan uutta kotia, etenisin tässä järjestyksessä: sauna, kompostori ja päärakennus, naurahtaa Säynäjäkangas.

– Olen onnellinen, että olen löytänyt kompostoinnin. Se tuo paljon iloa elämääni.

Haluatko täyttää biojätteen lajitteluvelvoitteen kompostoimalla biojätteesi? Tee ilmoitus 19.7.2024 mennessä osoitteessa https://residuum.fi/asiointipalvelu/.