Juttu on kirjoitettu pohjoissaameksi.
Marja Magga skuvlabálggis álggii Vuohču skuvllas. Badjeluohkáid ja logahaga son váccii ásodatskuvllas Soađegilis ja jotkkii luohkkáoahpaheaddji skuvlejupmái Lappi Universitehtii Roavvenjárgii. Son gárvánii doppe pedagogihka magistariin 1991, su spesialiserensuorgin lei earret eará sámegiella ja -kultuvra.
Oahpaheaiskuvlejumis gárvánettiin son máhcai iežas ruktui Vuhččui ja bargagođii luohkkáoahpaheaddjin. Ja barggai olles 33 jagi gitta 2022 čavčča rádjai, go bázii ealáhahkii. Eanaš áiggi son doaimmai seammás Vuohču skuvlla jođiheaddjin. Vel ealáhagasge son bargá duollet dálle sadjásažžan Vuohču skuvllas.
Márjjá riegádanbáiki lea Vuohču gili máttageažis, Vuohču skuvla bokte nuppe bealde njelješgeainnu. Márjjá guoibmi lea maiddái oahpaheaddji. Sudnos lea okta bárdni.
Oahppan sámegiela rávisolmmožin
Márjjá áhčči lei Piera Niillas Duommá ja eadni Eila lei fas Hetta, Ponku ja Pokka sogas. Máttaráddjá Jouni Hetta muotkkui Guovdageainnus Vuhččui 1850-logu bealle muttu maŋŋá ja eatni beale Pokka soga ruohttasat ollet fas Ruoŧa beale Sápmái.
Márjjá ruovttus giellan lei suomagiella. Vánhenguovttos háliideigga addit suomagielat bajásgeassima vai nieiddaguoktá birgeba buorebut Suoma servodagas.
– Sámegiella gal gullui muhtumin, eandalii dalle go áhči ja eadni háliideigga hállat juoga mánáide suollemas ášši de sámásteigga, Marja muittaša.
Son oahpahallagođii sámegiela 1980-logu loahpas, vuos Oulu universiteahtas sámegiela vuođđooahpuid olggobeale stuđeantan Toivo West oahpahusas. Dasto jotkkii sámegiela stuđerema Roavvenjárggas luohkkáoahpaheaddji skuvlejumis oalgeávnnasin Leif Rantala oahpahusas.
Sámegiella ovdánan
Álgojagiid go Márjjá barggai Vuohču skuvllas de sámegiela sáhtii váldit dušše válljenávnnasin vieris giellan guokte diimmu vahkus. Maŋŋelis dilli rievddai nu, ahte dan sáhtii lohkat A1-giellan ja nie oahppat dan eanet.
– Stuorra nuppástus Vuohču skuvllas lei dat, go Vuohču mánáid badjeluohkáid oahpahus sirdašuvai Soađegilis Vuhččui 1990-logu álggus. Dalle oahppit eai šat dárbbašan mannat vahkkui ásodahkii ja sii besse vázzit olles vuođđoskuvlabálgás iežas ruovttugilis, oahpes ja dorvvolaš kulturbirrasis, Márjjá muitala.
Sámegiela dáfus ovdánanlávki Vuohču skuvllas dáhpáhuvai 2000-logu álggus, go dalle álggii sámegielat luohkkáoahpahus.
– Dat lea nanosmahttán guovllu sámegiela ja gievrudan oahppiid sámi identitehta. Lean fuobmán, ahte sámegiela oahpahallan boktá beroštumi maiddái olggobealde fárren olbmuid gaskavuođas. Márjjá gávnnaha.
Giela seailluheapmi gáibida olu
Sámevánhemat leamašan sámegiela dáfus dego čoavddasajis. Sii leat áŋgiruššan oččodit sámegiela skuvlii oahpahusgiellan ja maiddái árabajásgeassimii ja dan ala, ahte sámegiella seailu ja ovdána.
– Vuohču lea sámeguovllu máttaravddas ja gilis ásset olu suomagielagat, geain oassi lea fárren gitta Mátta-Suomas. Vuohčus ii iešalddes leat nu nana sámegiela biras ja dalle gáibida nana dáhtu válljet sámegiela hállama. Lean ilus, ahte maiddái olggobealde fárren olbmot leat válljen mánáideaset sámegiela válljenávnnasin, dahje bidjan mánáideaset giellalávgunluohkkái, Márjjá dadjá.
Gili boahttevuohta lea čuovgat
Marja Magga oaidná Vuohču gili boahttevuođa ealasin.
– Deike fárrejit ođđa olbmot. Luonddus lea jáhkkimis stuorra váikkuhus ássanbáikki válljemii ja dás lahkasiin leat bargovejolašvuođat. Vuohču davábealde Suoločielggi ja dan lagašguovllu turisma ja máttabealde ruvkedoaibma fállet bargguid olbmuide. Maiddái guolástanvejolašvuohta dahkujávrriin lea okta dienasgáldu. Avvila girdingieddige lea viehka lahka Vuohču.
Eandalii koronajagiid áigge Vuhččui fárrejedje ođđa ássit ja dan bokte skuvla oahppiidmearri lassánii. Oahppiidmeari lassáneapmi lea lunddolaččat ovddeš oahpaheaddji miela mielde, go dat sihkkarastá skuvla seailuma gilis.
– Sávvamis sámeidentitehta ain boahttevuođas gávnnahuvvo divrras kultuvrralaš oassin, mii addá menestumi maiddái sámeservoša olggobealde, Márjjá loahpaha.
Marja Magga tuntee Sodankylän Vuotson koulun vaiheet lapsuudestaan asti. Erityisen iloinen hän on saamen kielen opetuksen kehittymisestä
Magga aloitti alakoulun Vuotsossa ja jatkoi yläasteella ja lukiossa Sodankylän kirkonkylällä. Oppipolku jatkui Rovaniemelle Lapin yliopiston opettajakoulutukseen ja valmistuttuaan hän palasi kotikyläänsä luokanopettajaksi.
Marja oppi saamen kielen vasta aikuisiässä. Kotona saamea kuului vain harvoin, sillä vanhemmat halusivat varmistaa lastensa menestymisen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hän opiskeli saamen kielen alkeet Oulun yliopistossa ja jatkoi saamen kielen ja kulttuurin opiskelua opettajaopintojensa yhtenä erikoistumisalana.
Saamelaisalueen reuna-alueella Vuotsossa saamen kielen ympäristö ei ole kovin vahva ja saamen kielen valinta vaatii lujaa tahtoa. Saamelaisvanhempien aktiivisuus on ollut tärkeää saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittymisessä.
Saamenkielisen luokanopetuksen alkaminen 2000-luvun alussa on vahvistanut Vuotson kylän saamen kieltä ja saamelaislasten itsetuntoa. Saamen opetus kiinnostaa myös Vuotsoon ulkopuolelta muuttaneita.
1990-luvun alussa puolestaan merkittävää oli yläluokkien opetuksen alkaminen Vuotson koululla. Näin Vuotson lapset saivat käydä koko perusopetuspolkunsa omassa tutussa ja turvallisessa kotikylässään. Se merkitsi myös yläluokkalaisten asuntolaelämän loppumista Sodankylässä.
Vuotson kylän tulevaisuus näyttää hyvältä entisen opettajan silmissä. Alueen luonto on vetovoimatekijä ja Vuotson kylän pohjoispuolella Saariselän alue tarjoaa matkailualan työpaikkoja ja vastaavasti kaivostoiminta kylän eteläpuolella. Kalastus tekojärvillä on myös yksi ansiolähde.
Varsinkin koronavuosina kylän asukasmäärä ja sitä kautta oppilasmäärä kasvoi. Se ilahduttaa pitkän opettajauran tehnyttä Marja Maggaa.
