Ammattiliittojen on muutettava toimintansa perusta, koska lakkoilemalla ne eivät enää saa tahtoaan läpi. ”Ay-liikkeellä on paikkansa suomalaisessa työelämän sääntöjen muodostamisessa, mutta se ei voi asettua vaaleissa valittua hallitusta tai sen toimia vastaan”, sanoo Palvelualojen työnantajien toimitusjohtaja.
Määräajoin tapahtuvissa ay-liikkeen sopimuksissa on ollut sekin vika, että kaikille on sovittu saman prosenttisia palkankorotuksia. Terve periaate on, että palkka määräytyy ihmisen osaamisen ja tuottavuuden mukaan. Koko systeemi on jotenkin irti realismista.
Lakiuudistus tuo pian myös kaikille työttömyyskassoille oikeuden välittää jäsentensä tietoja työnantajille. Tämä lisää entisestään kaikille avoimen ja sitoutumattoman työttömyyskassa YTK:n vetovoimaa.
Monet yritykset ovat suivaantuneet ay-aktiivien niitä ahneiksi parjaaviin lausuntoihin ja kirjoituksiin, lakoista puhumattakaan. Ne tulevat hakemaan työntekijöitä YTK:n jäsenistä, jotta niiden ei tarvitse pelätä lakkoilijoita ja muita ay-änkyröitä. Jatkossa YTK:n jäsenyys onkin iso etu töiden saannissa.
Puheet riistotyönantajista ja muut ideologiset kliseet ovat saaneet monet tavalliset työnantajat varovaisiksi. He eivät halua palkata työntekijöitä, jotka näkevät heidät vain työntekijöiden riistäjinä. Ei pelkästään mielipiteen takia, vaan koska mielipide vaikuttaa työntekijän yhteistyökykyyn ja työsuoritukseen.
Ammattiliittoon kuuluminen on arkaluontoinen tieto. Kävisikö niin, että työnantaja kysyy työntekijöitä YTK:sta koska tietävät, etteivät sen jäsenet kuulu ay-liikkeeseen?
Tämä lienee suurin syy siihen, miksi ay-liike, kuten myös vasemmisto-oppositio haravat hallituksen päätöksiä vimmatusti vastaan. Ne pelkäävät, aiheesta, että hallitus antaa lopullisen niitin liikkeen vaikutusvallalle.