Suunnittelette Suomen ensimmäistä ja maailman ensimmäistä arktisiin olosuhteisiin tarkoitettua pumppuvoimalaa. Se sijoittuisi Kemijärven luonnonkauniiseen Ailangantunturiin. Ailanka on ollut kemijärveläisille pyhä paikka. Ailanganiemen pitkät hiekkarannat olivat aikoinaan vertaansa vailla. Vieläkin ne vetävät väkeä kesäpäivinä. Järvimaisemaa hallitseva Ailankatunturi herättää suurta kunnioitusta luontoa kohtaan.
Ailangalla on myös esihistoriallista arvoa. Siitä kertovat muinaislöydöt. Kuuluisin on Jatulinsaaren rautasulatto, joka yhdessä Neitilän kanssa yltää ajanlaskumme alkuajoille. Ailanganiemen vahva rautapitoinen ”jankkokerros” ja kolme Raudanlampea kertovat siitä, että raaka-aine rautasulattoihin hankittiin niemen rautapitoisesta rantahiekasta. Muinaislöydöt olisi jalostettavissa matkailupalveluiksi.
Kemijärvi on Euroopan rankimmin säännösteltyjä sisäjärviä. Säännöstelyväli on seitsemän metriä, jääpeite mukaan lukien jopa enemmän. Tämä on jättänyt jälkensä järveen jo yli 60 vuotta.
Pumppuvoimala on uhka Kemijärven ja sen alapuolisen Kemijoen vesistölle. Lisäksi järven ympäristöön on suunnitelmissa kolme muuta pumppuvoimalaa. Yleisötilaisuuksissa muuttuviin veden virtauksiin ei ole tullut riittävän selviä vastauksia. Lapin ely-keskuksen mukaan hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia ei tehdä, mikä herättää hämmennystä.
Kemijoki Oy on aloittanut osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnin. Näytteitä on otettu sedimenttikerroksista puolen metrin syvyydestä Lehtosalmesta, Kuusilahdesta, Kauhaselältä ja Luuksinsalmesta. Yhtiön mukaan epäpuhtauksia ei ole löytynyt.
Tämä ei riitä. Näytteitä on otettava myös Kemijärven pääväylästä aina Luusuan kanavan suuhun ja Juujärvelle saakka. Paikalliset muistavat sellutehtaan, Lokan ja Porttipahdan ja metsien maanmuokkausten aiheuttamat laskeumat Kemijärven pohjasedimentteihin.
Vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen on kirjattu hallitusohjelmaan. Espoon Keilaniemestä ohjataan Kemijoen veden virtausta sähkönhinnan vaihteluiden mukaan. Veden korkeuden vaihtelu muodostaa suuren uhkatekijän vaelluskalojen palauttamiselle. Lisäksi se aiheuttaa suurta haittaa etenkin talvella paikallisille.
Pumppuvoimalat on uhkatekijä, josta voi muodostua ympäristökatastrofi koko joelle. Kuka ottaa vastuun, jos näin tapahtuu? Pitäisikö harkita hankkeesta luopumista? Uudet energiamuodot tekevät tuloaan. Ajaako aika suunnitelmienne ohi?