"Ei tartte auttaa" -lausahdus lienee jokaiselle suomalaiselle tuttu. Sisukkuuden ja pärjäämisen korostaminen on johtanut siihen, että olemme yksinäisiä ja voimme huonosti. Asumme lähempänä toisiamme kuin koskaan ennen, mutta emme tiedä kuka seinän toisella puolella asuu.

Ihminen kaipaa yhteisöä ympärilleen ja varsinkin kriisitilanteessa sen puute näkyy ja tuntuu. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään.