Helsingin Sanomat uutisoi (25.3.), että noin sadan vuoden kuluttua Suomessa voi olla enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläistä. Mikäli skenaario toteutuu, se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, jotta nykyinen hyvinvointivaltion malli ei romutu.
Maahanmuuton keskiössä pitää olla työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa on yli EU-keskitason, vaikka työ on suomalaistaustaisia yleisemmin "epätyypillistä", kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita tai vuokra- tai alustatyötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan TE-palveluiden, maahanmuuttoviraston sekä TEM:n kehitystoimet ovat lyhentäneet työntekijän oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin 41 vuorokauteen. Myönteiset lupapäätökset tehdään 21–23 vuorokaudessa.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että käsittelyaika luvissa on enintään kuukausi. Panostukset lupaprosessin kehittämiseen ovat olleet toimivia.
Lupaprosessin nopeutuminen on loistava esimerkki siitä, mitä hyvin suunnitellulla automaatiolla voidaan saada aikaiseksi. Automaation käyttöönotto on nopeuttanut ja yhdenmukaistanut lupien käsittelyä. Vuodessa lupien käsittelyaika on lyhentynyt 36 vuorokautta eli se on lähes puolittunut.
Myös työlupien käsittelyjonot TE-toimistoissa ovat lyhentyneet 2024 alusta merkittävästi. Teknologiaa käytetään viranomaisrekisterien tietojen tarkistamiseen, jolloin viranomaiset saavat keskittyä esimerkiksi väärinkäytöksiin ja muihin ei-selviin tapauksiin.
Kun Migrin toiminta on nopeutunut, pitää huolehtia myös ulkomaalaistaustaisten työllistymisen muiden esteiden poistamisesta. Yrityskentältä on kantautunut viestejä, kuinka ulkomaalaistaustaisen työntekijän pankkitilin avaaminen vie kohtuuttoman pitkän ajan. Saman asian kanssa painivat Suomeen muuttaneet start up -yrittäjät.
Valtiovarainministeriön luottolaitossektoria koskevan selvitystyön pitää pystyä löytämään ratkaisuja, joilla rahoitusmarkkinoiden sääntely pystyy edelleen ylläpitämään sektoria kohtaan koettavan luottamuksen tason toimimalla entistä ketterämmin.