Käynnissä olevat lakot eivät ole puhtaasti poliittisia. Sellaisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan vain hallitukseen.
Lakkojen tarkoituksena on lakko-oikeuden sekä työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien puolustaminen. Molemmat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan lakko-oikeuden perusteltuja syitä.
Hallitus ajaa Suomea yhä etäämmäksi pohjoismaisesta mallista. Niissä työrauha, työehtosopimukset ja paikallinen sopiminen perustuvat työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen keskinäisiin ja alakohtaisten järjestöjen sopimuksiin.
Suomessa työnantajapuoli on vienyt pohjan tältä mallilta. EK luopui keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja kaikista keskusjärjestösopimuksista 2017. Metsäteollisuus ilmoitti luopuvansa valtakunnallisista työehtosopimustoiminnasta 2020 ja Teknologiateollisuus 2021. Tällaista työnantajatahon kieltäytymistä olemasta neuvotteluosapuoli ei tunneta verrokkimaista.
Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta Suomen Yrittäjien yrityksissä ilman niiden velvoitetta neuvotella työntekijäjärjestöjen kanssa poikkeaa sekin pohjoismaisesta mallista.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan ay-liikkeellä on oikeus ryhtyä lakkoihin, myös yleislakkoon, osoittaakseen mieltä hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikkaa vastaan. Hallitus on järkyttävästi heikentämässä työttömyys- ja sosiaaliturvaa ja lisäämässä lapsiperheköyhyyttä.
Lakko-oikeuden rajoituksen perusteena eivät ole taloudelliset syyt, ellei kyse ole kansallisesta tai yleisestä turvallisuudesta. Kansainvälisen oikeuden valossa on naurettavaa vedota edellisen eduskuntavaalin antamaan valtuutukseen.
Keskusjärjestösopimusten luoman pohjan lisäksi luottamus ja paikallinen sopiminen Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa ovat perustuneet siihen, että työntekijöillä on ollut edustus yritysten päättävissä elimissä, kuten hallituksissa (LK 26.2.).
Niissä on ollut myös yrityksissä tai työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöelimet: Saksassa yritysneuvosto, Tanskassa yhteistoimintakomitea ja Ruotsissa yritysneuvosto. Norjassa kansallisen tason työehtosopimuksia sovitetaan yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Nämä kaikki ovat puuttuneet Suomesta.