Asemakaavalla, maanvuokrasopimuksella, taloyhtiön yhtiöjärjestyksellä ja KHO:n päätöksillä ei tunnu olevan merkitystä, kun keskustellaan lyhytvuokrauksesta asuinrakennuksissa. Sitä pyörittävien mielestä toiminta on laillista asuinrakennuksissakin, koska laki ei tunne sanaa lyhytvuokraus. Vastaväitteet kuitataan kateellisten puheeksi.
Rovaniemellä lyhytvuokraus on levinnyt omakotitaloalueillekin. Päättäjiä suuntaus ei tunnu huolettavan. Kaupungin investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin menevät hukkaan, kun asuinalueilla onkin vakituisten asukkaiden sijaan turisteja.
Lakiluonnoksessa lyhytvuokrausta ollaan määrittelemässä asumiseksi, jolloin toimintaa voidaan jatkaa asuintaloissa entiseen malliin ja vieläpä laajentaa sitä. Samalla häivytetään ammattimaisen lyhytvuokrauksen samankaltaisuus verrattuna majoitusliiketoimintaan.
Lakiluonnoksessa olisikin syytä selkeästi määritellä, että lyhytvuokraus on pääsääntöisesti majoitustoimintaa – paitsi oman vakituisen asunnon tilapäinen luovuttaminen loma-aikana. Muutoin ongelmat eivät katoa mihinkään.
Turistit ovat edelleenkin lomalla asuinrakennuksissa ja käyttäytyvät lomalaisten tavoin. Levottomuus asuinrakennuksissa ei vähene, vaan lisääntyy entisestään. Samalla voimassa olevien asemakaavojen osoittama käyttötarkoitus menettää merkityksensä.
Kaupungin päättäjien olisi hyvä muistaa, että vakituiset asukkaat takaavat säännölliset verotulot kaupungille, kun lyhytvuokraajien ansiot menevät pääomatuloina valtiolle.
Lyhytvuokraustoiminta on nykymuodossaan riski Rovaniemen matkailun maineelle. Tilanne pahenee, jos lakimuutos ei selkeästi lopeta ammattimaista lyhytvuokrausta asuintaloissa. On aika palauttaa asuinrakennukset asemakaavan mukaiseen asuinkäyttöön.