Pian kylmenee: Lapissa voi olla ensi vii­kol­la pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

kolumni: Miksi työ ei löydä te­ki­jää, eikä tekijä työtä?

Tilaajille

Arvio: Tunteet heit­te­le­vät hir­vi­met­säl­lä

Hirvimetsän pääkaksikko on tutunoloinen: Isä (Markku Köngäs) on vanhenemistaan piilotteleva kansanmies, joka kätkee epävarmuutensa ronskiin sanailuun, perkeleisiin ja röhönauruun. Poika puolestaan on ympäristön tilasta huolta kantava koulusivistynyt herkkis, jolle ajatus eläimen ampumisesta on kauhistus.

Pieniä irtiottoja asetelmasta nähdään. Isältä luistavatkin lajien tieteelliset nimet, eikä hän lopulta pysty pidättämään kyyneleitään; poika puolestaan kunnostautuu muutaman kerran erätaidoissa. Silti kaksikko pysyy kaavamaisena.

Etenkin alkupuolella teksti hakee tasapainoaan. Isän show, joka saa välillä puskakomedian sävyjä, vuorottelee hyvinkin lyyristen ja korkeakirjallisten monologien kanssa. Maanläheisyys vaihtuu suorastaan myyttisiin tunnelmiin, kun hirvi itse (Jonne Kaaretkoski) ilmaantuu näkyviin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.