Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Koronaseuranta: Kit­ti­läs­sä uusia al­tis­tu­mis­paik­ko­ja, Lapin sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä yh­dek­sän uutta tar­tun­taa, Län­si-Poh­jas­sa nol­la­päi­vä

Ark­ti­ku­min puis­toon il­mes­tyi outo ra­ken­nel­ma, joka onkin jopa Suomen suurin ötök­kä­ho­tel­li – ym­pä­ris­tö­tai­de­teos muuttuu kesän aikana nii­tyk­si

Rovaniemen koululaiset osallistuivat uuden ympäristötaideteoksen rakentamiseen.

Arktikumin puistoon rakennettu ympäristötaideteos tukee luonnon monimuotoisuutta. Lapset nimesivät teoksen Tapion linnaksi.
Arktikumin puistoon rakennettu ympäristötaideteos tukee luonnon monimuotoisuutta. Lapset nimesivät teoksen Tapion linnaksi.
Kuva: Pekka Aho

Arktikumin liepeillä sijaitsevaan Arktiseen puutarhaan on pystytetty erikoinen rakennelma. Puutarhan saaressa seisoo koivunrungoista rakennettu kotaviritelmä, jota ympäröi puupölkyistä muodostettu kehä.

Kodan keskellä seisoo merkillisiä, pieniä savihahmoja.

Kyseessä on ympäristötaideteos, jonka tehtävä on tukea luonnon monimuotoisuutta Arktisessa puutarhassa. Rovaniemeläiset koululaiset pääsivät osallistumaan sen rakentamiseen lukuvuoden viimeisten koulupäivien aikana. Talkoissa oli porrastetusti mukana noin 300 oppilasta.

Teoksen on suunnitellut sipoolainen ympäristötaiteilija ja arkkitehtuurikasvattaja Janne Inkeroinen. Tarkoituksena oli tarjota koululaisille iloinen yhdessä tekemisen kokemus, mutta projektissa oli myös ympäristökasvatuksellinen näkökulma.

– Projektin tarkoituksena oli saada lapset kiinnostumaan luonnosta ja toisaalta parantaa biodiversiteettiä kaupungin keskustassa. Kävimme lasten kanssa läpi puiden moninaisia ominaisuuksia ja muun muassa mehiläisten tärkeää roolia pölyttäjinä, Inkeroinen kertoo.

Taideteos on osa Helsingissä sijaitsevan lastenkulttuurikeskuksen Annantalon ja Tiedekeskus Pilkkeen yhteistä hanketta.

Kodan sisällä olevat pienet hahmot on tehty mullan, saven ja siementen sekoituksesta.
Kodan sisällä olevat pienet hahmot on tehty mullan, saven ja siementen sekoituksesta.
Kodan sisällä olevat pienet hahmot on tehty mullan, saven ja siementen sekoituksesta.
Kuva: Janne Inkeroinen

Kodan asukkailla on salaisuus

Kodassa istuu koululaisten tekemiä savihahmoja.

– Kerroimme lapsille vanhasta haltijakulttuurista, jonka mukaan kaikella elämällä on oma haltijansa, olipa kyseessä sitten eläin, kasvi tai vaikkapa hyönteinen. Koululaiset saivat sitten itse tehdä kotaan omat haltijansa.

Pikkiriikkiset hahmot on tehty mullan, saven ja siementen sekoituksesta. Kunhan ne saavat vettä, siemenet alkavat itää ja lopulta paikalle kasvaa pieni niitty. Kesän kuluessa maasta alkaa puskea suomalaisia perinnerohtoja, muun muassa rohtosuopayrttiä, siankärsämöä ja väinönputkea.

Kotaa ympäröiviin puupölkkyihin puolestaan on porattu reikiä, joiden tarkoitus on toimia pörriäisille sopivina piilopaikkoina. Taideteos toimii siis myös jättiläismäisenä hyönteishotellina – tekijänsä mukaan se on Suomen suurin.

– Hankkeen aikana myös Helsinkiin tehtiin vastaavantyyppinen teos, mutta Rovaniemen hyönteishotelli on tuplasti isompi, Inkeroinen kertoo.

Nyt kun teos on valmis, se jää vuosiksi paikoilleen. Niitty kasvaa uudelleen joka kesä ja vuosien kuluessa koivut lahoavat paikalleen.

– Lapset kutsuivat rakennelmaa linnaksi ja lopulta joku totesi, että se voisi olla vaikkapa Tapion linna. Olkoon se siis teoksen nimi, Inkeroinen nauraa.

Puisto paranee joka kesä

Arktista puutarhaa ylläpitää Lapin yliopisto. Yliopiston puutarhurin Mikko Heleniuksen mielestä uusi ympäristötaideteos istuu puutarhaan mainiosti.

– Teos on puistoon oikein tervetullut. Puutarhassa ei olekaan pitkään aikaan ollut näin isoja teoksia, Helenius virkkaa.

Arktinen puutarha on noin seitsemän hehtaarin laajuinen arboretum-puisto, jossa esitellään pohjoisessa selviytyviä luonnonkasveja. Eri lajeja puistossa on liki 200 ja puisto on jaoteltu 14 erilaiseen osa-alueeseen.

– Nämä teemat ovat eläneet vuosien varrella, joten niitä voi olla tänä päivänä hieman hankala erottaa toisistaan. Puistosta löytyy muun muassa viikinkiaiheinen osio riimukivineen, juhla-aukio ja kivirakka.

Arktinen puutarha perustettiin pian Arktikumin valmistumisen jälkeen 90-luvulla. Puisto oli kuitenkin pitkään puutteellisella hoidolla muun muassa taloudellisten syiden vuoksi.

– Osa puistosta kärsi pahoin ja kasvillisuutta katosi vuosien aikana runsaasti.

Puistoa alettiin systemaattisesti hoitaa vasta vuodesta 2010 alkaen käyttäjiltä tulleen painostuksen myötä. Puiston kunnossapitokausi alkaa toukokuussa ja päättyy lokakuun puolivälin tienoilla.

– Puisto voi vuosi vuodelta paremmin. Kävijöitä on runsaasti ja palautekin on positiivista. Kyllähän se niin on, että kun meille näin hieno puisto on perustettu, niin täytyyhän siitä pitää myös huolta, Helenius toteaa.