Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut huomautukset saamelaiskäräjille ja saamelaiskäräjien hallitukselle.
Huomautukset koskevat vuoden 2023 saamelaiskäräjävaaleja. Saamelaiskäräjien hallitus ja vaalilautakunta eivät noudattaneet korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisia päätöksiä vaaliluettelon laadinnassa.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lähes 70 ihmistä jätettiin lainvastaisesti pois vaaliluettelosta, mikä vaikutti vaalien tulokseen.
Korkein hallinto-oikeus määräsi saamelaiskäräjävaalit uusittavaksi. Vaalit uusittiin vuonna 2024.
– Päällimmäinen ajatus on tyytyväisyys ja huojentuminen. On hyvä, että valtakunnassa laillisuusvalvonta huolehtii siitä, että viranomaiset noudattavat lakia. Tässä yhteydessä saamelaiskäräjät on viranomainen, jonka on noudatettava lakia, kantelun takana oleva Kari Kyrö kommentoi Lapin Kansalle.
Kyrö on saamelaiskäräjien jäsen ja uusittujen vaalien ääniharava. Hänet jätettiin pois vaaliluettelosta vuoden 2023 saamelaiskäräjävaaleissa.
Kyseessä vakava huomautus
Kyrö teki kantelun alunperin oikeuskanslerille, joka siirsi sen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kyröä ei haittaa, että päätöksen saamisessa kesti näinkin pitkään.
– Tämä riittää minulle. Kun sitähän minä hain, että laillisuusvalvonta toteaa lainvastaisuuden, ja nyt se on todettu.
Kyrö kertoo kuulleensa eräältä oikeusoppineelta, että eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen huomautuksen painoarvo on vakava.
– Se on käytännössä vakavin mahdollinen. Seuraava aste olisi ollut syyte. Ei ole mikään kevyt sivuhuomautus, kun se tulee laillisuusvalvonnan korkeimmalta tasolta.
Moitittavuutta vähensi apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, että saamelaiskäräjät ja sen hallitus olivat tukeutuneet muun muassa kansainvälisten ihmisoikeuselinten suosituksiin. Lisäksi korkein hallinto-oikeus oli YK:n ihmisoikeuskomitean esittämien kannanottojen jälkeen muuttanut tulkintaansa saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä.
Huomautuksen sai myös saamelaiskäräjien lakimiessihteeri, joka laiminlöi velvollisuutensa toimittaa oikeusasiamiehen pyytämät selvitykset määräajassa.
Oikeusasiamieheltä metsä- ja inarinsaamelaisia koskeva esitys
Lisäksi oikeusasiamies esittää, että oikeusministeriö harkitsisi arvioinnin käynnistämistä siitä, kuinka metsä- ja inarinsaamelaisten asema, oikeudet sekä heidän kulttuurinsa ja perinteensä turvaaminen voitaisiin toteuttaa.
– Tämä esitys on vähintään yhtä merkittävä kuin huomautus, Kyrö painottaa.
– Korkein laillisuusvalvonta Suomessa kiinnittää huomiota siihen, että alkuperäiskansaan kuuluvat ihmiset eivät saa perustuslain mukaista kohtelua.
OIkeusasiamiehen esitys merkitsee Kyrölle paljon myös henkilökohtaisesti.
– Se on osa minua inarinsaamelaisena, jonka äänioikeus on ollut uhattuna lukuisista vaalivoitoista huolimatta. Saamen kansan itsensä antamaa mandaattia ei ole kunnioitettu.
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit käydään ensi vuonna. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on aloittanut vaaliluettelon uudelleen kokoamisen viime vuonna uusitun saamelaiskäräjälain pohjalta.
Uuden saamelaiskäräjälain mukaan oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon täyttyy, jos vähintään yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
– Mielestäni täytän kielikriteerin vähintään neljänteen polveen. En ennusta, mutta voin esittää toiveen, että nimeni kuuluu vaaliluetteloon, Kyrö sanoo.
Poliisilta ei virka-apua äänestäjille
Apulaisoikeusasiamies sai myös kanteluita, joissa arvosteltiin sitä, että poliisi ei antanut virka-apua vuoden 2023 saamelaiskäräjävaaleissa äänestämään pyrkineille.
Kantelijoista yksi oli tehnyt poliisille virka-apupyynnön. Kantelija ja noin kymmenen muuta ihmistä, Kari Kyrö heidän joukossaan, olivat menossa äänestämään korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteella. Päätöksissä todettiin, että valittaja on merkittävä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Koska kantelijoilla ei ollut tarvittavia vaaliasiakirjoja, kantelijat pyysivät poliisia turvaamaan heitä äänestyspaikalla.
Lapin poliisilaitos kuitenkin kieltäytyi antamasta virka-apua. Poliisin mukaan virka-apupyynnössä ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella tiedossa olisi konkreettista uhkaa. Oikeusasiamiehen mukaan virka-apupäätöksen perusteluissa oli puutteita, mutta muuten poliisin toiminta ei ollut lainvastaista.
Juttua päivitetty 8.1. klo 18.18. Kari Kyrön kommenteilla.
Korjattu aiempaa uutista: Saamelaiskäräjävaaleja ei uusita ensi vuonna, vaan ne uusittiin vuonna 2024.
