Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen katsoo, että rajanylittämistä halunneille henkilöille annetut suositukset ja velvoittavat määräykset menivät osin sekaisin, kun Suomi viime keväänä koronatilanteen vuoksi palautti väliaikaisesti sisärajavalvonnan.
Useat kanteluita tehneet kokivat, että heidän rajanylitysyrityksensä kiellettiin ilman oikeudellista perustetta. Kantelut koskivat erityisesti Suomen länsirajalla, lähinnä Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla tehtyjä ylityksiä tai niiden yrityksiä.
Torstaina annetussa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa todetaan, että tavallinen kansalainen voi helposti kokea rajavartiomiehen antamat neuvot ja kehotukset velvoittaviksi käskyiksi.
– Kansalaisen on rajavartiomiehen auktoriteettiasemaan nähden vaikeata, ellei mahdotonta tietää, mitä kaikkea rajavalvontatilanteessa rajavartiomies on lain mukaan loppujen lopuksi oikeutettu pyytämään. Tällaisessa tilanteessa rajavartiomiesten olisi tullut mielestäni tyytyä arvioimaan neuvoin ja suosituksin, täyttävätkö esitetyt syyt rajanylitykselle annetut suositukset, jos muutoin edellytykset lain mukaiselle maasta poistumiselle ovat täyttyneet.
– Samassa yhteydessä olisi voitu neuvoa, ettei maasta lähtö kuitenkaan ole suositeltavaa.
Esimerkiksi Torniossa kantelijalle oli kertomansa mukaan sanottu, ettei Ruotsiin ole mahdollista matkustaa ja häntä oli käsketty kääntymään takaisin. Hän pääsi kantelun mukaan rajan yli vasta rajavartijan tarkastettua, että hänellä on sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus.
Aina oikeus poistua ja saapua maahan
Pölönen toteaa ratkaisussaan, että rajaa ylittävälle ihmiselle olisi aina kerrottava hänen oikeudestaan ylittää raja ilman oikeudellisia seuraamuksia. Kyse on ratkaisun mukaan ihmisen valinnanvapauteen liittyvästä asiasta.
Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on aina lähtökohtaisesti oikeus poistua ja saapua maahan.
Ratkaisussaan Pölönen otti huomioon koronapandemian aiheuttamat poikkeukselliset olot. Rajavartiolaitoksen virkamiesten olisi tästä huolimatta täytynyt pitää huolta perustuslain takaamasta maastapoistumisoikeudesta.
Kantelut koskivat myös Rajavartiolaitoksen virkamiesten edellyttämää omaehtoista karanteenia sekä terveystietoja sisältävän lomakkeen täyttämistä. Kantelujen mukaan rajavartiomiehet eivät esimerkiksi osanneet kertoa, millä perusteella lomaketta edellytetään täytettäväksi ja mihin sen tietoja käytetään.
Ratkaisu koski vain Rajavartiolaitoksen operatiivista toimintaa. Valtioneuvoston oikeuskansleri antoi lokakuun alussa oman ratkaisunsa valtioneuvoston ja ministeriöiden koronatiedottamiseen.
Kaikkiaan käsiteltäväksi oli saapunut 41 kantelua.
Rajavartiolaitos ottaa kannanotot huomioon
Rajavartiolaitos ottaa apulaisoikeusasiamiehen päätöksessään esittämät tärkeät kannanotot huomioon toiminnassaan.
Rajavartiolaitos kertoo tiedotteessaan, että on pyrkinyt alkuvaiheen jälkeen toiminnassaan rajanylityspaikoilla ja tiedottamisessaan tuomaan esille kansalaisten oikeuksia laajasti ja selkeästi sekä pyrkinyt käyttämään mahdollisimman selkeitä ja yksiselitteisiä ilmaisuja.
Rajavartiolaitos on tunnistanut lainsäädännön kehittämisen tarpeet ja käynnistänyt jo selvitystyön, jolla vastataan sekä apulaisoikeusasiamiehen että oikeuskanslerin esille nostamiin säädöskysymyksiin.
Rajavartiolaitos kertoo tiedotteessaan, että viranomaiselle kuuluu neuvontavelvollisuus. Rajavartijan tulee toiminnassaan ottaa aina huomioon perus- ja ihmisoikeudet sekä toimia niin, että näihin oikeuksiin puututaan mahdollisimman vähän.
Juttuun lisätty Rajavartiolaitoksen osuudet kello 15.30.