Pääkirjoitus: Liit­ty­mi­nen Poh­jois-Poh­jan­maa­han tuskin pe­las­tai­si Län­si-Poh­jan syn­ny­tyk­siä

Häiriö: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ap­teek­ki­toi­min­taa uu­dis­tet­ta­va mal­til­la

Kirjoittaja ei näe tarvetta suurelle apteekkiuudistukselle. Proviisori Jaakko Hartikainen järjestelee lääkkeitä Posion apteekissa.
Kirjoittaja ei näe tarvetta suurelle apteekkiuudistukselle. Proviisori Jaakko Hartikainen järjestelee lääkkeitä Posion apteekissa.
Kuva: Annika Pitkänen

Liisa Hyssälä kirjoittaa, että yhteiskunnan ja asiakkaiden lääkemenot pienenisivät, kun apteekkitoimintaa kehitettäisiin markkinalähtöisesti (LK 18.2.).  Näin ei ole käynyt missään, missä näin on tehty. Fimean selvityksen (2017) mukaan ei voida osoittaa, että apteekkisääntelyn purkaminen alentaisi pitkällä aikavälillä lääkkeiden hintoja.

Vapaa markkinatalous on viimeisen kymmenen vuoden aikana nostanut taksikyytien hintoja liki 40 ja ruoan hintaa yli 21 prosentilla. Samaan aikaan reseptilääkkeiden hintasääntely ja -kilpailu on laskenut reseptilääkkeiden hintoja liki 13 prosentilla.

Resepti- ja itsehoitolääkkeet ovat kaukana tavallisista kulutushyödykkeistä, eikä niiden hinnoittelu voi perustua markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lakeihin. Markkinoinnilla ei voida lisätä lääkkeiden kulutusta toimimatta epäeettisesti ja lääkitysturvallisuus vaarantaen.

Hyssälä väittää, että apteekkien lääkemyynnistä saama kate on Pohjoismaiden suurin. Hän ei huomioi sitä, että apteekkien reseptilääkemyynnin katteita leikattiin juuri liki 40 miljoonalla eurolla. Asiasta tehdyt selvitykset eivät myöskään huomioi sitä, että esimerkiksi Ruotsissa merkittävä osa apteekin katteesta muodostuu lääkeyritysten antamista tukkualennuksista, jotka ovat Suomessa kiellettyjä. Apteekkien aukioloajat ovat Suomessa keskimäärin samat kuin Ruotsissa, jossa reilu kymmenen vuotta sitten siirryttiin valtion omistamasta apteekista markkinalähtöiseen apteekkiin.

Suurelle apteekkiuudistukselle ei ole tarvetta. Apteekki on hyvin toimiva sote-palvelu, johon kansalaiset ovat tutkitusti tyytyväisiä. Ruotsissa ja Norjassa toteutetut apteekkiuudistukset tehtiin siksi, että kansalaiset olivat tyytymättömiä muun muassa suppeisiin aukioloaikoihin.

Kaikkia toimialoja pitää uudistaa, mutta kertarysäyksellä tehdyn taksiuudistuksen virheitä ei kannata toistaa eikä rikkoa sitä, mikä toimii ja tukee ruuhkautunutta ja kriisiytynyttä terveydenhuoltoa. Maltti on valttia. Hyvinvointialueuudistuksen myötä voi syntyä tilanteita, joissa apteekki on pienen paikkakunnan ainoa terveyspalvelu. Se on kriittinen asia etenkin pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa – kehittämistyössä on turvattava pienten apteekkien toimintaedellytykset maaseudulla.

Osa kansalaisista ja etenkin iäkkäät kaipaavat usein kädestä pitäen neuvontaa apteekissa annostelulaitteiden käytössä sekä reseptien uusimisessa, kun valmiuksia digitaaliseen asiointiin ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän ehdotukset apteekkitoiminnan kehittämiseksi julkaistiin äsken. Ne antavat hyvän pohjan apteekkitoiminnan kehittämiselle lähivuosina.

Kirjoittaja on apteekkari ja Pohjolan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja.