Eduskunnan oikeistopuolueet ja valtiovarainministeriö ovat viime aikoina esitelleet omia mallejaan, joilla ansiosidonnaista työttömyysturvaa voisi leikata.
Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan työtön voisi saada sitä pidemmän työttömyysturvaoikeuden, mitä pitempi työhistoria hänellä olisi takanaan.
Nykyisin työtön voi saada ansiosidonnaista 300–500 päivää työuransa pituuden ja ikänsä mukaan.
VM:n yhdessä esimerkkimallissa puolella vuodella työssäoloehtoa saisi sata päivää oikeutta. Jokainen kuukausi toisi lisää 20 päivää, kunnes pidemmällä työhistorialla päätyisi 400 päivään.
Tällä päästäisiin VM:n arvion mukaan noin 6 000–8 000 työlliseen. Lisäksi VM euroistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon, jolloin se ei määräytyisi työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Yhteensä näiden julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi VM:n arvion mukaan noin 250 miljoonaa euroa.
Kokoomus leikkaisi myös kestoa
Kokoomus leikkaisi ansiosidonnaisen keston 200 päivään. Puolue myös porrastaisi turvaa niin, että se olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen se laskisi työttömyyden pitkittyessä. Euroistamista kannattava kokoomus haluaa lisäksi muun muassa palauttaa työssäoloehdon puolesta vuodesta vuoteen.
Kokoomuksen ehdotuksen työllisyysvaikutukseksi on laskettu 7 900 työllistä.
Myös RKP porrastaisi ansiosidonnaista niin, että tuki olisi työttömyysjakson alussa nykyistä korkeampi. Puolueen vaaliohjelmassa ei ole tämän tarkempaa mallia.
Kristillisdemokraatit ovat laatineet neliportaisen mallin. Ensimmäiset kaksi kuukautta etuus säilyisi nykyisellä tasolla. Seuraavat kaksi kuukautta se olisi 75 prosenttia täydestä päivärahasta, seuraavat neljä kuukautta 70 prosenttia ja kahdeksan kuukauden eli 172 maksetun etuuspäivän jälkeen 60 prosenttia.
Perussuomalaiset on porrastukselle avoin. Se ei vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut asiaa, mutta piti sitä selvittämisen arvoisena.
Politiikan syksy on ollut täynnä ehdotuksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamiseksi. Asialla ovat olleet erityisesti eduskunnan oikeistopuolueet, ja ajatusta on jälleen väläytellyt myös valtiovarainministeriö. Ehdotuksia on perusteltu erityisesti sillä, että leikkaukset kohentaisivat julkista taloutta.
Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta huomauttaa, että työttömyysturvan optimaalista tasoa on ylipäätään vaikea määritellä. Hän huomauttaa, että julkisen talouden kannalta optimaalinen taso on lisäksi riippuvainen suhdanteista: laskusuhdanteessa työttömyysturva voisi olla anteliaampi.
Kyyrän mukaan mahdolliset merkittävät leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan olisikin hyvä tehdä noususuhdanteessa.
– Ja voisi olla toivottavaa, että olisi jokin mekanismi tai lupaus siitä, että jos ajaudutaan taantumaan, niin päivärahan enimmäisaikaa voitaisiin pidentää ja mahdollisesti sen tasoa nostaa. Se tehostaisi työttömyysturvan suhdanteita tasaavaa roolia, Kyyrä sanoo.
Hän huomauttaa, että kun ihmisten tulotaso laskee työttömyyden myötä, voidaan kattavalla työttömyysturvalla huolehtia siitä, että heidän ostovoimansa putoaa mahdollisimman vähän. Tällöin he kulutuskäyttäytymisellään tukevat taloutta matalasuhdanteessa.
Uudistuksissa myös häviäjiä
Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä puolestaan sanoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus pitäisi toteuttaa heti vaalikauden alussa, jos halutaan, että sen vaikutukset näkyvät jo ensi hallituskaudella.
– Yleensä työllisyyttä kasvattavat rakenteelliset uudistukset näkyvät viiveellä, hän sanoo.
Hänen mielestään uudistusta valmistellessa on tärkeää katsoa, miten se vaikuttaa julkisen talouden lisäksi kotitalouksiin.
– Se on viime kädessä poliittinen arvovalinta sitten, mikä on oikeudenmukainen paketti ja mikä ei.
Hän huomauttaa, että kaikissa uudistuksissa, joissa haetaan julkisen talouden vahvistamista, on vääjäämättä myös häviäjiä.
– Esimerkiksi kokoomuksen ehdottamalla mallilla olisi suurin vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen, mutta myös suurin vaikutus työttömien arkeen.
Toimeentulotukimenot myös osin kasvaisivat, kun ansiosidonnaista leikattaisiin rajusti. Tämä ei silti Kärkkäisen mukaan kääntäisi kokonaisuutta julkista taloutta heikentäväksi.
Monissa maissa käytössä
Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat esittäneet erilaisia työttömyyden keston mukaan porrastettuja malleja, joissa päivärahan taso laskisi työttömyyden jatkuessa.
Valtiovarainministeriö pitää parhaana ehdotustaan, joka sitoisi ansiosidonnaisen enimmäiskeston työssäolon pituuteen.
– Se olisi työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistava uudistus, mutta toisaalta myös keino vahvistaa työttömyysturvan vakuutusperusteisuutta, Kärkkäinen perustelee.
Ehdotuksen mukaan työtön voisi saada sitä pidemmän työttömyysturvaoikeuden, mitä pitempi työhistoria hänellä olisi takanaan. Vastaavia malleja on Kärkkäisen mukaan käytössä monissa maissa.
Puolueet ovat ehdottaneet myös ansiosidonnaisen ulottamista kaikille työttömille, eikä vain työttömyyskassan jäsenille. Kärkkäisen mukaan ehdotus ei ole VM:n listoilla, koska se heikentäisi julkista taloutta ja työllisyyttä.
