Leikkaukset koulutukseen, ylioppilaskirjoitusten alati kasvava painoarvo ja korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöt nostavat nuorten paineita tietää jo varhain, mitä he haluavat elämällään tehdä.
Vastavalmistunut 19-vuotias Venla Ruotsala kertoo nuorten alkavan miettiä uravalintoja jo yläasteen aikana. Yläasteen oppilaan ohjaus -tunneilla puhutaan erilaisista uravaihtoehdoista sekä tutustutaan monenlaisiin ammatteihin. Uravalintoja pohditaan myös yhteishaun koittaessa.
– Viimeistään toisella asteella suurella osalla on jo selkeitä suunnitelmia tulevaisuutta varten.
Näin toteaa myös Ounasvaaran lukiossa opiskeleva Kauri Kilpala, 18, joka alkoi pohtimaan uravaihtoehtojaan vakavasti lukio-opintojen toisena vuonna.
– Sanoisin, että osa alkaa pohtimaan jo peruskoulun loppuvaiheessa ja loput lukion aikana jossain vaiheessa.
Rovaniemen kaupungin Kulttuuriverstas TUVAlla opiskelevan Joonatan Buchtin, 17, päätös työskennellä musiikkialalla kumpuaa jo pienestä pitäen. Buchtin perhe ei ole vaikuttanut hänen päätökseen, ja perhe on tukenut sekä kannustanut Buchtia päätöksissä.
Kun uravalinta alkaa hahmottumaan, valintaan voi kuitenkin vaikuttaa oma perhe. Bucht muistuttaa, että vaikka perheen vaikutus valinnan koittaessa voi olla läsnä, tärkeintä on nuoren saada tehdä päätös itse.
– Oman sydämen ääntä pitäisi seurata uravalinnassa. Vaikka nuoren toiveet eivät aina ole samoja kuin vanhempien, perhe voi silti tukea ja kannustaa nuorta kohti hänen omia unelmiaan.
Paineet voivat johtaa hätiköityihin päätöksiin
Paineita voivat luoda myös perheestä riippumattomat tekijät. Lyseonpuiston lukiossa opiskeleva Lilja Raudaskoski, 17, on kokenut perheestä riippumatonta painetta uravalintoihin. Hän tahtoisi työskennellä tulevaisuudessa lasten kanssa sosiaalityöntekijänä. Ammatin henkinen kuormittavuus on herättänyt Raudaskoskelle pohdintoja siitä, onko hän sittenkään kykenevä sille polulle.
Raudaskoskikin pohtii perheen merkitystä ammatinvalinnassa.
– Vanhempien vaikutus on vaihteleva, sillä se riippuu siitä, miten läheisiä vanhemmat ovat nuorelle.
Kaikki neljä nuorta toteavat, että liialliset paineet voivat johtaa nuoren tekemään hätiköityjä päätöksiä. Nuori voi tehdä paineiden alaisena valintoja, joita ei olisi halunnut.
Kilpala mainitsee suuren paineen tuovan uravalintaan epävarmuutta ja epäröintiä tai hätäisyyttä.
– Sen seurauksena voi olla, että oikeat valinnat valuvat itsensä ulottumiin liiallisen epäröinnin takia, tai päinvastoin hätäisesti valitsee ensimmäisen mahdollisen, joka ei välttämättä olekaan se paras vaihtoehto.
Nuoret toivovat lisää tukea tulevaisuuden pohtimiseen
Ruotsala nostaa “väärien” päätösten keskeltä kokemusten tärkeyden.
– Toki jokaisesta kokemuksesta on varmasti jotain hyötyä elämässä. Silti olisi tosi tärkeää, että nuori saisi tehdä urasuunnitelmat omalla painollaan.
Nuorten pohtiessa, kuinka heitä voitaisiin tukea paremmin uravalintojen tekemisessä, pinnalle nousee ideoita valmennuksista, tiedon antamisesta sekä ohjauksista erilaisiin ammatteihin ja koulutuksiin. Raudaskoski toivoisi enemmän TET-harjoitusjaksoja myös hieman vaativimpiin töihin. Kilpala ehdottaa testejä, joiden avulla saa selville kuinka hyvin sopisit ammattiin.
Ruotsala muistuttaa kaikille tärkeästä asiasta.
– Tärkeää on myös korostaa, että suunnitelmat voi ja saa muuttua, eikä uravalinnalla ole kiire. Annetaan jokaisen nuoren tehdä itse päätöksensä ja tuetaan heitä niissä.
Opinto-ohjaaja Paula Huhtaniemi on työskennellyt toisen asteen oppilaiden kanssa 19 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Lyseonpuiston lukion opinto-ohjaajana Rovaniemellä.
Vuosien varrella hän on huomannut kasvun nuoriin kohdistuvissa paineissa.
Sosiaalisen median yleistyminen ruokkii nuorten paineita olla tietynlainen ulkonäöltään sekä käytökseltään. Tämä paine herättää mukanaan ajatuksen töissä käymisestä.
Huhtaniemi kehottaa nuoria keskittymään lukuvuoden aikana koulutöihin ja jättämään työt loma-ajoille. Lomalla nuori voi kerätä lisää kokemusta erilaisista aloista, sekä välttää turhan stressin työn ja koulun sovittamisesta yhteen.
Nykyään yhä useammalla lukio- ja ammattikoulu-opiskelijalla on tunne, että heidän täytyisi tietää melko varhain, mitä he haluavat tehdä tulevaisuudessa. Huhtaniemen mielestä on positiivinen asia, jos nuori tietää jo lukioon tullessa mitä tahtoo tehdä toisen asteen jälkeen. Hän kuitenkin korostaa sitä, että päätöksiä ei tarvitse lukita, vaan niitä voi muuttaa koko elämän aikana.
– Yritämme täällä rauhoitella, ettei tarvitse vielä tietää. Joku ei tiedä vielä aikuisenakaan mitä haluaa tehdä ja se on ihan ok. Elämän suuntaa ja ammattia voi vaihtaa ja todennäköisesti nuoret vaihtavatkin niitä moneen kertaan.
Huhtaniemi muistuttaa kaikkia sosiaalisten suhteiden tärkeydestä. Vertaistuki samanhenkisiltä ihmisiltä tai keskustelu läheisen kanssa voi vähentää nuoren painetta. Vanhempien kiinnostus nuorta kohden on myös tärkeää, he voivat kannustaa nuorta, mutta myös tukea tarvittaessa.
Lopussa tärkeintä on nuoren oma kiinnostus alaa kohden.
– Kyllä se oma polku löytyy. Nuorten pitää uskoa itseensä ja siihen, että tulevaisuus kantaa.
Kuinka löydän itselleni sopivan alan?
Keskustele ihmisten kanssa, jotka työskentelevät sinua kiinnostavilla aloilla. Kysy heiltä minkälaisia luonteenpiirteitä ala vaatii ja millaiselta tyypillinen työpäivä näyttää.
Pohdi omia mielenkiinnon kohteita sekä vahvuuksia. Kun osaat nimetä ja tunnistaa omia mielenkiinnon kohteita sekä vahvuuksiasi, saat varmuutta oman alasi löytämiseen.
Tunnista omat oletuksesi tulevaisuuden alalle. Millaista palkkaa toivoisit tienaavasi, työskenteletkö mieluummin ihmisten seurassa vai yksin, entä mihin aikaan vuorokaudesta työpäivät sijoittuvat.
Tutki koulutusaloja ja merkitse ylös sinulle kiinnostavat. Tässä voi hyödyntää ammatinvalintatestejä, joita löytyy netistä useampi.
Osallistu yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen avoimiin oviin. Paras tunnistaa sopiiko ala sinulle, on kokeilla sitä. Tutustuminen erilaisiin aloihin onnistuu myös kesätöiden, harjoittelupaikkojen tai TET-jaksojen avulla.
Muista olla armollinen. Oman alan löytämiseen voi kestää kauan ja saatat joutua aloittamaan joskus uudelleen.
