Tärkeimpiä asioita aluevaltuustossa 2022–2024 ovat olleet alueen strategiset linjat, hallintosääntö, palveluverkkopäätökset ja budjetti.
Strategiset linjat ja hallintosäännön määräykset ovat suurelta osin lakisääteisiä: niiden osalta aluevaltuuston päätösvalta ei ole suuri. Palveluverkostoa koskevat päätökset ovat riippuvaisia budjetista, josta päättää maan hallitus, valtiovarainministeriö ja eduskunta.
Lisäksi hallitus ja eduskunta ovat lailla rajoittaneet päätösvaltaa palveluverkon suhteen. Hyvinvointialueen valtuuston päätäntävalta on rajallinen, mutta ei olematon.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on tehnyt kahdessa vuodessa lähes 200 miljoonaa alijäämää. Tämä tiedettiin jo viime keväänä, mutta aluevaltuustolla ei ollut poliittista tahtoa vaatia lisämäärärahoja, vaan se hyväksyi valtiovarainministeriön vaatiman säästöohjelman. Se näkyy nyt muun muassa palvelujen heikkenemisenä ja palveluverkon supistuksina.
Tämä oli minulle suuri pettymys. Vuoden viimeisessä kokouksessa 16.12. valtuusto joutui tekemään lainvastaisen päätöksen, koska alijäämiä ei pystytä kattamaan lain vaatimassa ajassa.
Valtuutetuilla on myös muuta valtaa. He ovat yhteydessä alueen asukkaisiin, saavat kuulla heidän kokemuksista ja huolista ja voivat vaikuttaa aluehallituksen jäsenten tai julkisuuden kautta Laphan operationaaliseen toimintaan. Valtuutettujen tiedonsaantioikeus on varsin laaja, mutta valitettavasti varsinkaan ongelmista ei tarpeeksi saada tietoa, joten niihin puuttuminenkin on vaikeaa.
Meille ei ole kerrottu Lapin keskussairaalan rakentajan (YIT) ja rakennuttajan (Lapha) välisestä, noin 20 miljoonan euron rakennuskustannuksia koskevasta kiistasta. Myös palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä ongelmista, palveluiden puutteita koskevista kanteluista ja muista yhteydenotoista ei ole meillä juuri tietoa.
Tehokas toimiminen valtuutettuna edellyttää aktiivista tiedonhankintaa niin kansalaisilta kuin virkahenkilöiltäkin. Tietoa käytetään päätöksenteossa alueen asukkaiden parhaaksi.