Kannanotto: Por­mes­ta­ri ei innosta kaikkia Enon­te­kiöl­lä – vii­si­tois­ta val­tuu­tet­tua vaatii, ettei por­mes­ta­ria edes har­kit­tai­si

Historia: Pi­ka­luis­te­lun kul­tai­set vuodet osuivat 1960-lu­vul­le – Lapin Lukko oli ai­koi­naan Suomen joh­ta­via luis­te­lu­seu­ro­ja ja kas­vat­ti monta olym­pia­edus­ta­jaa

Koronarajoitukset: Ko­ro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä pidensi ruo­ka­ra­vin­to­loi­den au­ki­olo­ai­ko­ja kol­mel­la tun­nil­la – mi­nis­te­reil­lä haluja jatkaa ra­joi­tus­ten ke­ven­tä­mis­tä myös esi­mer­kik­si teat­te­reis­sa ja kun­to­sa­leil­la

Aineen ku­va­tai­de­sää­tiöl­le mer­kit­tä­vä lah­joi­tus

Ilkka Juhani Takalo-Eskolan taidekokonaisuuteen kuuluu 25 teosta.

-

Taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola (s. 1937) on lahjoittanut teoksiaan Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmiin.

Kokonaisuuteen kuuluu 25 teosta, jotka kattavat taiteilijan uran 1960-luvulta 2010-luvulle saakka. Erityinen painotus on suurikokoisissa maalauksissa, jotka on tilattu Takalo-Eskolalta Helsingin Taidehallissa vuonna 2002 esillä ollutta Maaseudun sivistysliiton 50-vuotisjuhlanäyttelyä varten. Takalo-Eskolan tuotantoon kuuluu myös runsaasti omakuvia, joista Aineen kuvataidesäätiön lahjoitukseen sisältyy 1980-luvulla maalattu omakuvien sarja.

Takalo-Eskolan teokset täydentävät Aineen taidemuseon kokoelmien suomalaisen taiteen tarinaa. Takalo-Eskola on tehnyt uraauurtavaa työtä niin maalaustaiteen, kirjallisuuden, kollaasien kuin käsite- ja performanssitaiteenkin aloilla. Takalo-Eskolan monitaiteisella tuotannolla on vahva vaikutus nykytaiteen kentällä ja hänen pitkä uransa on merkittävä myös kansainvälisesti. Takalo-Eskola on muun muassa toiminut Kuvataideakatemian maalauksen yliopettajana ja rehtorina sekä saanut Ars Fennica -palkinnon elämäntyöstään vuonna 2006.

Takalo-Eskola on syntyisin Tornion naapurikunnasta Keminmaalta. Kasvuympäristön maaseudulla ja luonnolla on ollut merkittävä vaikutus hänen usein omaelämäkerralliseen taiteeseensa. Monissa Takalo-Eskolan teoksissa esiintyy esimerkiksi kaloja, jotka uivat hänen tajuntaansa jo lapsuuden ja nuoruuden kalavesillä Kemijoella.

Lahjoituskokonaisuuteen sisältyy muun muassa teos Aavikon yli (1999), josta Takalo-Eskola kirjoittaa: Leijun hallitusti kalana aavikon yllä, takana aurinko, taivaalla sydänpyrstö. Koen helpon etenemisen hurmion kuin metsälenkillä joskus, kun juoksu kulki. Mielessä visio biosfäärin ykseydestä, kuin kätketyn onnen lämpö. (Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Taidan olla taiteilija, 2017.)