Avaudunpa nykyisen hallituksen politiikasta, kun on joka päivä näitä älyttömyyksiä media täynnä. Päätöksiä, jotka romuttavat perusturvaa ja turvallisuudentunnetta: maahanmuuttajat, opiskelijat, eläkeläiset ja pienituloiset ovat saaneet katkeran osansa.
Viimeisimpänä ihmetyttää esitys leikata aikuiskoulutustukea. Koko suomalainen koulutusjärjestelmä painottaa elinikäisen oppimisen tärkeyttä. Elinikäinen oppiminen on kirjattu opetussuunnitelmiin ja oppimistavoitteisiin, mutta asian tärkeyttä ei valtiovalta näköjään ymmärrä.
Itse teen työtä, joka vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä ja opiskelua. Lähes poikkeuksetta tämä kouluttautuminen on omaehtoista, omalla kustannuksella, jolloin aikuiskoulutustuki on ainoa keino selvitä pakollisia töistä poissaoloja vaativista koulutusjaksoista taloudellisesti.
Itsensä kouluttaminen ja kehittäminen rikastuttaa omaa työtä ja hyödyttää koko työyhteisöä. Vai haluatko itse opettajan, joka on käynyt koulunsa viime vuosituhannella ja saanut työelämäkokemuksensa "oikeista töistä" vuonna 1997, eikä sen jälkeen tukien puuttumisen vuoksi ole voinut kehittää, päivittää ja ylläpitää osaamistaan?
Aikuiskoulutus lisää työssä viihtymistä ja jaksamista. Se antaa sisältöä elämään. Sillä on valtava merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta.
Aikuiskoulutustuki on monelle myös väylä siirtyä työtehtäviin, jotka henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin kannalta ovat sen hetkiseen tilanteeseen sopivampia. Näitäkään tekijöitä ei taloustieteilijän excel-taulukkoon ilmeisesti mahdu.
Henkisistä syistä sairaseläkkeelle jäävien määrän yhä kasvaessa, onko valtiolla vara olla panostamatta työssä käyvien veronmaksajien henkisen hyvinvoinnin tukemiseen?
Kirjoittaja on ammatillinen opettaja Kittilästä.