työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lua­lan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Aika päi­vit­tää met­säs­tys­lain­sää­dän­töä

Metsästyslain 8§:ssä säädetään kuntalaisen oikeudesta metsästää valtion alueella. Ikimuistoinen oikeus koskee lappilaisia, joiden kotikunnan alueella on Metsähallituksen hallinnoimia metsiä. Oikeus koskee hirven, karhun ja pienriistan metsästystä. Hirvenmetsästys edellyttää säännösten mukaista kaatolupaa.

Vapaa metsästysoikeus on lappilaisille oikeutettu etuoikeus ja se on aikojen saatossa muovannut lappilaista metsästyskulttuuria. Lapissa pystytään metsästämään suurissa kairoissa. Tästä oikeudesta on pidettävä tiukasti kiinni.

Lapin riistanhoitoyhdistyksissä on noin 35 000 jäsentä. Neljässä kaupungissa heistä asuu 14 000 ja 6 000 asuu Lapin ulkopuolella. Monella heistä on sukujuuret Lapissa. Paljon on niitäkin, jotka ovat valinneet lappilaisen riistanhoitoyhdistyksen muusta syystä.

Metsästyslaissa säädetään periaatteet luvan myöntämisestä valtion maille. Lupa myönnetään ensisijaisesti metsästäjille, jotka ovat vailla muuta metsästysmahdollisuutta, esimerkiksi Lapin kaupungeissa asuville. Samoin niille etelän metsästäjille, joilla ei ole kotipuolessa metsästysmahdollisuutta. Monet heistä ovat Lapista pois muuttaneita.

Valtion maille osoitettujen hirvilupien metsästyskäytännöistä on syntynyt voimakasta keskustelua. Hirvilupia ovat hakeneet henkilöt, jotka eivät kotiseudullaan metsästä hirviä. He ovat suorittaneet ampumakokeen ja ovat näin kelvollisia hirven kaatolupia hakemaan. On myös niitä, jotka ovat kokeilleet kepillä jäätä ja jääneet vilpistä kiinni.

Hirvenmetsästyksen käytännöksi on tullut arveluttava menettely. Luvan hakijoista ei metsälle tule monikaan, vaan jahtiin osallistuu suuri joukko innokkaita hirvimiehiä, jotka osallistuvat koirineen vierasluvalla. He ovat maksaneet ns. tossumaksun ja tosiasiallisesti pyydystävät myönnetyt lupahirvet. On tavattu 20 hengen seurueita, jolla on jahdissa jopa kuusi koiraa.

Vierasluvalla metsästäjät metsästävät koirineen myös kotiseudulla, jossa kuuluvat hirviporukoihin. Onko lainsäätäjä tarkoittanut tätä vai tulisiko lakia täsmentää niin, ettei vieraspaikkakuntalaisten harjoittama hirvenpyynti käy paikallisten oikeuksien päälle?