Aaro Tolsa oli jätkien pappi, joka vihasi viinaa ja kor­tin­pe­luu­ta – Lapin Kan­sa­kin sai kuulla kun­nian­sa Rovalan tu­li­sie­lui­sel­ta pe­rus­ta­jal­ta

Uusintajuttu, julkaistu 1. kerran 15.11.2013

Kravattikaulainen Aaro Tolsa (kesk.) seisomassa vuonna 1926 vihityn toimitalon portailla, ympärillään Rovalan väkeä.
Kravattikaulainen Aaro Tolsa (kesk.) seisomassa vuonna 1926 vihityn toimitalon portailla, ympärillään Rovalan väkeä.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

Jätkien papiksi kutsuttu Aaro Tolsa (1895–1951) eli Lapissa puun ja parkin välissä.

Rovalan toiminnan vuonna 1923 aloittanut kirkonmies oli porvareiden silmissä kommunisti ja kommunistien silmissä porvari.

Savotoilla Tolsaa katsottiin kauan vinoon, vaikka juuri metsätyöläisten olojen parantaminen oli hänen sydämenasiansa Rovalan ensimmäisillä vuosikymmenillä.

Jos savottajätkät eivät ajaneet Tolsaa ulos kämpästään tai kieltäneet pitämästä puhetta, hän pääsi vähintään pilan kohteeksi.

– Vai jätkäpappi! Jätkistäkö nyt on ruvettu pappeja leipomaan.

Työväenlehti Pohjan Voima tyrmäsi toiminnan "herrojen juonena".

– Porvari on lähettänyt tolsansa siksi tänne Peräpohjolaankin kun se on nähnyt, että täällä ankaran kurjuuden keskellä saattaa kasvaa joukkoa, joka käy ajan pitkään sille vaaralliseksi, lehti kirjoitti 1927.

Lähes yhtä vähän Tolsaan luottivat metsäyhtiöt.

Puulaakit epäilivät rohkeasti puhuneen ja toimineen miehen levittävän työväenaatetta papin puvussa.

Kuoro, kirjasto ja yliopisto-oppeja

Muurarinpoika Aaro Tolsa tuli Lappiin Suomenlahden Suursaaresta, jossa hänellä oli väliaikainen pappisvirka.

Setlementtityö rantautui vielä kauempaa, Englannista. Siellä oli hoidettu 1880-luvulta saakka suurkaupunkien sosiaalisia ongelmia perustamalla vähäosaisten tueksi rakennuksia tai keskuksia, joihin työväki saattoi asettua (settle).

Suomen ensimmäinen setlementti Kalliola oli aloittanut Helsingissä 1919. Savottojen keskuspaikaksi kasvanut Rovaniemi tuli perässä 1923.

Teollisuusseutujen Evankelioimisseura pestasi Tolsan vetämään toimintaa, jonka kohteena oli paljon muitakin kuin jätkät.

Innostava johtaja puhalsi ensitöikseen henkiin Rovaniemen Vapaaopiston, kansalaisopiston edeltäjän. Siellä lappilaiset saattoivat sivistää itseään opiskelemalla muun muassa kirjallisuutta, kirjanpitoa, asioimiskirjoitusta ja englantia.

Tolsa perusti pikavauhtia Rovalaan myös sekakuoron, nuorisokerhot ja kirjaston, jossa oli kohta yli 1100 nidettä.

Vuonna 1936 Tolsa järjesti Rovaniemen ensimmäiset ”yliopistolliset luentokurssit”. Tohtorit kävivät luennoimassa muun muassa murrosiän kasvatuksesta ja tuberkuloosista.

Ja kaiken sen ohessa Tolsa pelasti Lapin jätkiä.

Jätkien pappi jätkien kirkossa

Kiertävä pappi ei päässyt kenttätyössään helpolla.

Jätkien ja puulaakien ohella tulokasta karsastivat lestadiolaiset. He eivät pitäneet oikeana pappina miestä, joka saarnasi kansan kielellä, eikä vain Raamatusta.

Nihkeä vastaanotto, kurjat kulkuyhteydet, alkeelliset asuinolot ja hyiset talvet eivät pysäyttäneet asiaansa uskonutta pastoria.

Vuosina 1923–1939 Tolsa vieraili 431 metsätyömaalla ja piti 1080 esitelmää tai hartautta. Kuulijoita kirjattiin kaikkiaan 44 944.

Rovalan talo, "jätkien kirkko", valmistui vuonna 1926 Rovakadun ja silloisen Kittiläntien kulmaan, samalle tontille jossa nyt seisoo Rovaniemen maalaiskunnan vanha kunnantalo.
Rovalan talo, "jätkien kirkko", valmistui vuonna 1926 Rovakadun ja silloisen Kittiläntien kulmaan, samalle tontille jossa nyt seisoo Rovaniemen maalaiskunnan vanha kunnantalo.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

Juhannuksena 1926 vihittyyn Rovalan ensimmäiseen toimitaloon avattiin majapaikka niille, jotka olivat kierrelleet savottoja ilman vakituista kotia. Rovalassa jätkä sai ruuan, saunan, yösijan ja vaatteita resujen tilalle, oli rahaa tai ei.

Ensimmäistä asiakasta odotettiin hartaasti.

Kun vihkiäisiä seurannut päivä oli illassa, vahtimestari toi viimein johtajan asuntoon kaivatun tiedon.

" Nyt on alakerran ruokasaliin tullut mies, joka näyttää tukkilaiselta!"

Kun nurkkia kierrelleet jätkät rohkenivat viimein sisään, talo oli täynnä yötä päivää. Vuonna 1936 Rovala kirjasi 7789 ilmaista yöpymistä ja 7200 ilmaista ateriaa.

Tolsa perusti Rovalaan myös työnvälityksen.

Vuonna 1938 sieltä välitettiin 7771 työnpaikkaa. Vilkkaampi toimisto löytyi vain Helsingistä.

Metsätyöntekijöiden asema koheni rutkasti, ja Tolsa nousi jätkien arvoasteikossa samaa vauhtia.

Johtajaa kutsuttiin jätkien papiksi ja Rovalaa jätkien kirkoksi. Sinne astui moni sellainenkin, joka ei uskonut kuin omiin, pihkaisiin näppeihinsä.

Viinakauppa väärässä talossa

Tolsa hoiti kutsumustaan tinkimättä arvoistaan.

Hän oli vihainen viinalle ja kortinpeluulle, ja kun Lapin Kansa otti ensimmäiseen toimitaloonsa 1933 vuokralaiseksi alkoholiliikkeen, jääräpäisen johtajan kuppi kaatui.

Asiassa ei auttanut, että Lapin Kansan perustajiin kuulunut kansanedustaja Janne Koivuranta oli Rovalan tukija ja Tolsan monivuotinen ystävä, joita hänellä ei ollut alkuvaiheissa liian monta.

Tolsa kilautti Koivurannalle Helsinkiin, ripitti hänet Lapin Kansan moraalisesta lankeamisesta ja ilmoitti katkaisevansa henkilökohtaiset välit.

Aaro Tolsa (oik.) hankki 1920-luvulla perheensä kesäpaikaksi Palosalmen tilan Rovaniemen Palojärveltä. Sinne perustettiin 1940-luvun lopulla metsätyömieskoti.
Aaro Tolsa (oik.) hankki 1920-luvulla perheensä kesäpaikaksi Palosalmen tilan Rovaniemen Palojärveltä. Sinne perustettiin 1940-luvun lopulla metsätyömieskoti.
Kuva: vanha kuva

Metsäyhtiöiden pinnaa Tolsa koetteli järjestelemällä työmiesten oloja myös lakkojen aikana ja pitämällä Rovalan lipputangon tyhjänä armeijan vuosipäivänä, mikä suututti oikeistolaisimpia.

Tolsa ehti johtaa Rovalaa lähes 20 vuotta, ennen kuin väistyi Helsinkiin 1941.

Johtajan henki jäi taloon elämään, eikä vähiten Palojärven Palosalmelle, joka oli ollut Tolsan perheen kesäpaikkana 1920-luvulta saakka. Arvo Ohisen johdolla Rovala lunasti sen omistukseensa ja avasi siellä 1949 metsätyömieskodin.

Jutun lähteinä on käytetty kirjoja Rovala 1923-2003 (Sami Pirilä, 2005), Ihmisen nälkää (Aaro Tolsa, 1945) ja Revontulten pappi (Saul Nieminen, 1980).

Pekka Sevon kahvittelee Palosalmen metsätyömieskodissa.
Pekka Sevon kahvittelee Palosalmen metsätyömieskodissa.
Kuva: Lapin Kansan arkisto