Tilaajille

1900-lu­vul­la psy­ko­pa­tia oli tart­tu­va diag­noo­si – jopa evak­ko­mat­kal­la tar­pee­seen nä­pis­tä­nyt äiti lei­mat­tiin hys­tee­ri­sek­si psy­ko­paa­tik­si

Mielikuvitusrikkaita keksijöitä, maailmanparantajia ja pakkoajatusten vaivaamia henkilöitä. Sairaalloisia valehtelijoita, seksuaalisuudeltaan poikkeavina pidettyjä henkilöitä sekä rikollisia. Tieteenhistorioitsija Katariina Parhi kuvaa uudessa tietokirjassaan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista.

Psykopatian historiaan Suomessa perehtynyt Katariina Parhi sanoo, että tutkimusta tehdessään hän saattoi vain arvailla, mitä potilaat ovat aikanaan tunteneet. Taustalla on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaalarakennus eli Lapinlahden sairaala Helsingissä.
Psykopatian historiaan Suomessa perehtynyt Katariina Parhi sanoo, että tutkimusta tehdessään hän saattoi vain arvailla, mitä potilaat ovat aikanaan tunteneet. Taustalla on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaalarakennus eli Lapinlahden sairaala Helsingissä.
Kuva: KIMMO BRANDT

Psykopaatti-sana tuo mieleen joukkomurhaaja Anders Breivikin kaltaisen tunnekylmän ja äärimmäisen vaarallisen rikollisen. Lääketieteen ammattikäytössä sanaa käytetään edelleen, kun puhutaan psykopatiapiirteistä. Tautiluokituksesta diagnoosi poistui jo vuonna 1969.

Menneisyydessä psykopatian merkitys oli huomattavasti laveampi. Suomessa psykopatiaa diagnosoitiin 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1968 saakka.