Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

120-vuo­tias­ta ma­jak­ka­lai­va Kemiä kun­nos­te­taan

Majakkalaivojen nimet muuttuivat aina asemapaikan vaihtuessa.

Majakkalaiva Kemi telakoinnin jälkeen.
Majakkalaiva Kemi telakoinnin jälkeen.
Kuva: Päivi Lepistö

Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva Kemi palasi telakalta kotipaikkaansa Kotkaan. Suomen merimuseon kokoelmaan kuuluva majakkalaiva Kemi on ollut alkuvuoden ajan Viaporin Telakka ry:n telakalla Suomenlinnassa. Nyt aluksen runko on kunnostettu ja alus on saanut lisää elinvuosia. Yleisölle majakkalaiva Kemi on tarkoitus avata keväällä 2022.

Suomen majakkalaivat saivat nimensä asemapaikkansa mukaan.

– Eli jos majakkalaiva vaihtoi asemapaikkaansa, sen kylkeen maalattiin myös uusi nimi, kertoo näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen Suomen merimuseosta.

Alus sijaitsi Kemiin johtavan laivaväylän varrella, noin 17,5 meripeninkulmaa Kemin Ajoksen ulkosatamasta. Nykyisin majakkalaivan ovat korvanneet pohjamajakat Kemi 1 ja Kemi 2.

Alun alkaen, vuodesta 1901 vuoteen 1921 Kemi sijaitsi Helsingin edustalla ja oli nimeltään Äransgrund. Tämän jälkeen alus siirrettiin Rauman edustalle, jossa sen nimet olivat Relandersgrund (1921–1926), Relanderinmatala (1927–1932) ja Rauma (1933–1955). Rauman edustalta alus siirtyi viimeiselle asemapaikalleen vuonna 1956 ja nimettiin Kemiksi.

Tirkkonen kertoo, että Majakkalaiva oli käytössä vuoteen 1974 saakka, jonka  jälkeen alus otettiin pois käytöstä, museoitiin ja luovutettiin myöhemmin Suomen merimuseolle. Majakkalaiva Kemiä edelsi toinen samanniminen majakkalaiva samalla asemapaikalla.

Majakkalaiva Kemi Kemin edustalla vuonna 1965. Etualalla Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä.
Majakkalaiva Kemi Kemin edustalla vuonna 1965. Etualalla Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä.
Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma

Runkolevytystä korjattu

120-vuotiaan majakkalaiva Kemin runkoa kunnostettiin Suomenlinnan telakalla. Keskeisimpiä rungon metallikorjauksia ovat olleet runkolevytyksen syöpymien korjaukset ja kölitukkien uusiminen. Lisäksi alus pintakäsiteltiin kauttaaltaan sisä- ja ulkopuolelta.

Telakalla aluksen pilssistä poistettiin sinne 1980-luvulla valettu betoni ja ajan kuluessa syntynyt ruoste.

Tällöin runkolevytyksessä havaittiin enemmän iän tuomaa vauriota kuin ennen kunnostusta tehdyissä kuntokartoituksissa oli nähty. Levytystä korjattiin vaihtamalla uutta levytystä isompiin vaurioalueisiin ja pienet syöpymät korjattiin pistehitsauksella. Aluksen kuudestakymmenestä kölitukista neljäkymmentä osoittautui huonokuntoisiksi ja vaihdettiin.

Runkotöiden lisäksi telakalla kunnostettiin ja maalattiin aluksen kansirakenteita ja korjattiin muun muassa majakan rungon ja aluksen konehuoneessa sijaitsevan höyrykattilan tukirakenteita. Aluksen masto ja siihen liittyvä takilointi vaijereineen uusittiin.

Pitkäjänteistä työtä

Majakkalaiva Kemin restaurointi ja avaaminen yleisölle on mahdollista hallituksen lisätalousarviosta Museovirastolle myöntämän rahoituksen turvin. Laaja restaurointi on vaatinut moninaista taustatyötä arkistotutkimuksesta materiaalianalyyseihin.

– Laivan kaltainen kelluva museoesine eri materiaaleineen on altis jatkuvasti muuttuville olosuhteille, ja säilyttämisen haastetta pyritään hoitamaan pitkäjänteisellä työllä. Tavoitteena on, että Museoviraston kelluvat museoalukset telakoidaan noin kymmenen vuoden välein ja muuta ylläpitoa tehdään säännöllisesti korjausvelkaa kasvattamatta, kertoo erikoisasiantuntija Päivi Eronen Museovirastosta.

Majakkalaiva Kemin palattua Kotkaan työt jatkuvat. Ennen aluksen avaamista yleisölle Suomen kansallismuseon museo- ja nähtävyyskohteena ovat edessä muun muassa LVIS- ja sähkötyöt, sisätilojen pintakäsittely ja näyttelyn rakentaminen. Samalla majakkalaivaan palautetaan sen tärkein osa, Kotkassa kunnostettu majakan loisto.

Majakkalaivan rungon sisäpuoli ennenja jälkeen kunnostuksen.
Majakkalaivan rungon sisäpuoli ennenja jälkeen kunnostuksen.
Kuva: Päivi Lepistö
Majakkalaivan sisäpuolen runko kunnostuksen jälkeen.
Kuva: Päivi Lepistö