Perussuomalaiset on saanut nosteen kansallismielisyydestä, joka perustuu suomalaisten etujen ajamiseen kansallisella ja kansainvälisillä areenoilla. Kansa on tarttunut tähän täkyyn ja puolueesta tullut muun muassa Lapissa maakunnan suuri puolue ja lappilainen kansanedustaja istuu ministerinä.
Persujen meno kokoomusvetoiseen hallitukseen paljastaa puolueen todellisen luonteen. Taka-alalle on jäänyt köyhien puolustaminen ja EU:n kritisointi. Sotilasliitto Naton hyväksytään kritiikittä ja Venäjällä pelotellaan.
Puolueella ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, jos ei sitten Jussi Halla-ahon Ukrainassa pitämää, historiaa vääristelevää puhetta siksi lueta.
Persujen varsinainen kansallismielisyys paljastui lakkojen aikana, kun se asettui työantajien puolelle ja sitä äänestäneitäkin työläisiä vastaan. Kansallismielisyyttä on se, että tukee oman maan työläisiä, joilla on pitkä historia maamme työolosuhteiden, elintason ja työläisten oikeuksien puolustamisessa.
Persut hyväksyy kokoomusta tukien periaatteen, jolla tänne tuotetaan lähtömaan työehdot ja -kulttuuri. Samalla pikkuhiljaa romutetaan työläisten hankkimat oikeudet ja edut.
Ydinvoimalaitoksen ja Kemin uuden tehtaan rakennustyömaalla työehtojen rikkomiset sekä marjanpoimijoiden orjuuttaminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin persut on maata viemässä. Suomi ajetaan avoimeen, kansainvälisten suuryritysten ehdoilla tapahtuvaan työn riistoon.
Kansallismielisyyttä on se, että tuetaan suomalaisten työläisten oikeutettua taistelua toimeentulon ja oikeuksien puolesta. Lakko-oikeuden romuttaminen vie Suomea kohti pakkoyhteiskuntaa ja hyvinvointivaltion romuttamista. Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, kun näkee Suomen ajautuvan kohti suurlakkoa.