Viranomaiset ovat puuttuneet marja-alalla ilmenneisiin epäkohtiin vielä sen jälkeenkin, kun luonnonmarja-alan yritysten toiminnasta on aloitettu esitutkintoja muun muassa ihmiskauppaepäilyjen vuoksi.
STT:n selvityksestä käy ilmi, että valvovan viranomaisen mukaan lainvastaista toimintaa on esiintynyt marja-alan yrityksissä laajalti myös viime vuonna.
STT kävi läpi aluehallintovirastojen luonnonmarja-alan toimijoihin heinäkuun 2023 jälkeen tekemiä työsuojelutarkastuksia.
Kahtatoista eri toimijaa koskevista tarkastuskertomuksista ilmenee, että viranomainen on katsonut ulkomaalaisten marjanpoimijoiden kohtelun laajalti lainvastaiseksi.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Sari Suorsa vahvistaa, että lainvastaista toimintaa löytyi jokaisessa viime vuonna tehdyssä 28:ssa marjalain mukaisessa tarkastuksessa.
– Tilanne on se, että kaikissa tarkastuksissa havaittiin puutteita, Suorsa sanoo.
Poimijoiden työoloja on valvottu sekä niin kutsutun marjalain että perinteisemmän työsuhdevalvonnan pykälien mukaan.
Suurin osa luonnonmarjanpoimijoista lukeutuu niin kutsutun marjalain mukaisiksi poimijoiksi, jolloin heihin ei sovelleta työlainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa, että heitä ei koske esimerkiksi työaikalainsäädäntö niin kauan kuin he eivät ole työsuhteessa. Lain silmissä he voivat siis tehdä niin pitkiä työpäiviä kuin haluavat. Näiden poimijoiden osalta varsinaisia työoloja ei ole valvottu siten kuin työolot ymmärretään työsuojelussa.
Marjalain mukaisen valvonnan lisäksi marjayrityksissä on tehty työsuhdevalvontaa. Näissä tarkastuksissa löytyi Suorsan mukaan puutteita "lähes kaikissa".
Työsuhdevalvontaa tehtiin vain sellaisten henkilöiden osalta, jotka ovat olleet työsuhteessa.
Työtä viikon jokaisena päivänä
Puutteet työaikajärjestelyissä ja työaikakirjanpidossa ovat yksi asiakirjoista esiin nousevista ongelmista.
Erään tarkastusasiakirjan mukaan joensuulaiselle yritykselle työskennelleet thaimaalaiset marjanpoimijat kertoivat aloittavansa työpäivän aamukuudelta tai -seitsemältä ja palaavansa metsästä majoitukseen vasta iltakahdeksan tai -yhdeksän aikaan.
Työtä he kertoivat tekevänsä viikon jokaisena päivänä.
– Useammassa kuin yhdessä viime vuonna tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, että työntekijät ovat työskennelleet pitkiäkin aikoja ilman viikkolepopäiviä, Suorsa sanoo.
Työajan ja palkkojen valvonta on ollut joissakin tapauksissa hankalaa, koska työaikakirjanpidossa on todettu useiden toimijoiden osalta puutteita.
Perehdytyksen ja sen myötä marjanpoimijoiden oikeusturvan takaamisen osalta viranomaiset löysivät puutteita useissa yrityksissä.
Joillakin tarkastuksilla poimijat esimerkiksi kertoivat, että heitä on kielletty myymästä marjoja muille kuin tarkastuksen kohteena olevalle yritykselle.
Marjalain mukaan toimijan on perehdytettävä kerääjä tämän ymmärtämällä kielellä toimijan ja kerääjän keskinäisiin oikeudellisiin suhteisiin sekä neuvoja ja oikeusturvaa antaviin tahoihin. Toimijan on myös pidettävä kerääjien nähtävillä tiettyjen viranomaisten yhteystiedot.
Useat kerääjät kertoivat, että marjojen sisäänostohinnat ja heiltä veloitettavat kulut on kerrottu heille vasta Suomessa eikä etukäteen lähtömaassa.
Kerääjien palkoista oli myös vähennetty kuluja, joista ei oltu etukäteen sovittu.
Aluehallintoviraston Suorsan mukaan selkeitä puutteita palkkauksessa löytyi kahden yrityksen osalta.
Oululaiseen marja-alan yritykseen Tessacraftiin kohdistuneissa tarkastuksissa tarkastaja teki havaintoja laittomuuksista muun muassa työaikojen ja työntekijöiden perehdytyksen osalta.
Yhdessä tarkastuskertomuksista sanotaan, että työaikakirjanpidon mukaan kirjurin tehtävissä työskennelleet kaksi työntekijää tekivät 2,5 kuukauden ajan töitä jokaisena kalenteripäivänä. Näin ollen lain vaatima lepoaika ei täyttynyt.
Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Risto Isohätälä syyttää aluehallintoviraston tarkastajaa epäpätevyydestä. Hän myös kokee, ettei yritys ole saanut viime vuosina viranomaisilta riittävää ohjeistusta toiminnalleen.
Isohätälän mukaan työntekijöillä on ollut tarpeeksi lepoaikaa.
– Kirjanpitäjät työskentelevät iltaisin 5–6 tuntia päivässä, muuten heillä on reilusti vapaa-aikaa, Isohätälä sanoo.
Isohätälän Thaimaasta kotoisin oleva vaimo toimii yrityksen toimitusjohtajana. Miehen mukaan tämä on sijaistanut kirjureita tarvittaessa.
– Me jaksotimme niin, että yksi oli joka toinen viikonloppu pois siten, että vaimo meni sinne hoitamaan niitä hommia, Isohätälä sanoo.
"Kukaanhan ei Traficomille soita"
Tarkastajan mukaan marjojen kerääjiä ei oltu perehdytetty riittävästi heitä neuvovista ja oikeusturvaa antavista tahoista Suomessa, jotta kerääjät tietäisivät minkä tahon puoleen he voivat kääntyä tarvitessaan neuvontaa tai apua.
Isohätälä kiistää, ettei kerääjiä olisi perehdytetty tarpeeksi. Hän sanoo, että poimijoille on järjestetty koulutustilaisuus Thaimaassa ennen Suomeen tuloa.
Viranomainen huomautti Tessacraftia myös siitä, että terveydensuojeluviranomaisen yhteystiedot eivät olleet poimijoiden nähtävillä, ja osa yhteystiedoista oli virheellisessä muodossa.
– Esimerkiksi pelastusviranomaisen sähköpostiosoite oli esitetty muodossa etunimi.sukunimi@lapinpelastuslaitos.fi ilman tietoa henkilöiden nimistä, tarkastuskertomuksessa todetaan.
Isohätälän mukaan on mahdollista, että yksittäinen yhteystieto on voinut puuttua.
– Ehkä on saattanut olla, että Traficomin tieto on puuttunut seinältä, kun laki on sanonut, että tieto pitää olla. Mutta kukaanhan ei sinne Traficomille soita, Isohätälä sanoo.
Hänen mukaansa yritykselle työskennelleet poimijat ovat hänen vaimonsa sukulaisia ja heitä on kohdeltu erinomaisesti.
