Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Yh­teis­työ var­mis­taa on­nis­tu­neen eläin­avus­tei­sen ryh­mä­toi­min­nan

Hevonen on tavallisimpia eläinavusteisessa työssä käytettäviä eläimiä.
Hevonen on tavallisimpia eläinavusteisessa työssä käytettäviä eläimiä.
Kuva: Laura Leppäjärvi

Eläinavusteinen työskentely tarkoittaa yleisesti toimintaa ja yhteistyötä eläimen kanssa. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen. Olennaista on eläin, ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus sekä eläinten välisen vuorovaikutuksen tarkkaileminen. Menetelmät ovat ohjattua tarkkailua sekä harjoitteita ja aktiviteetteja, joissa eläin ja ihminen vuorovaikuttavat.

Hevonen on tavallisimpia eläinavusteisessa työssä käytettäviä eläimiä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Henki ja elämä – luonto toipumisen lähteenä -hankkeessa vuosina 2021–2023 kehitettiin luontolähtöisiä menetelmiä mielenterveyskuntoutumisen tueksi sekä luonto- ja maatilapalveluyrittäjien toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseksi. Pääosa hankkeen eläinavusteisesta toiminnasta oli hevosavusteista työtä, jossa sosiaalipedagoginen näkökulma oli vahvasti läsnä.

Toiminta vaihteli kestolta ja sisällöltään hankkeen ostopalvelutoteuttajan osaamisen ja yhteistyökumppanin sekä kuntoutujien toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Hankkeen kehittämistyössä kokemukset toteutuksista koottiin, ja niiden pohjalta luotiin eläinavusteisen työn toimintamalli. Toimintamalli ja hankkeen kokemukset ovat luettavissa Lapin AMKn julkaisussa Henki ja elämä -luonto toipumisen lähteenä (Viinonen, Rasa & Viinamäki 2023.).

Eläinten avulla muun muassa ikään kuin mallinnetaan ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita.

Osana muuta kuntoutusta eläinavusteisen työn todettu parantavan työntekijän ja kuntoutujan välistä vuorovaikutuksen laatua. On myös viitteitä siitä, että se edesauttaa monipuolista kuntoutumista. Eläinten kanssa toimiminen edistää sosiaalisuutta, rentouttaa sekä tuo mielihyvää.

Eläin voi olla mikä tahansa työskentelyyn soveltuva eläin. Eläinten avulla muun muassa ikään kuin mallinnetaan ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita. Ohjaajan tietämys eläimen lajityypillisistä ominaispiirteistä sekä eläinten yksilötuntemus on olennainen osa työskentelyä.

Eläinten hyvinvointi on keskeinen osa eläinavusteista työtä. Eettisestä ja eläimen hyvinvointia tukevasta työskentelystä vastuussa on eläinavusteisen työn ohjaaja toiminnan aikana. Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista säädetään muun muassa eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa.

Eläinten hyvinvointi ja oikeudet puhuttavat ja pohdituttavat myös asiakkaita. Työn kipukohtia on eläimen inhimillistäminen, johon asiakkaan tunteet kiinnittyvät.

Osa työskentelyä onkin sanoittaa eläimen lajinmukaista elämää, yksinkertaisimmillaan sitä, miten ihmisen ja eläimen elämä eroaa toistaan esimerkiksi lajin tai rodun suhteen tai laajemmin vuorokauden ja vuodenkierrossa. Reflektoiva keskustelu on keskeinen osa hyvinvointia tukevaa, tavoitteellista eläinavusteista työskentelyä.

Kuntoutumisessa on kyse myös oppimisesta. Esimerkiksi hevosavusteisessa työssä edetään helpoimmista tehtävistä vaikeampiin – taluttamisesta suitsien laittamiseen ja niin edelleen.

Asiakkaan omatahtinen tutustuminen maatilaympäristöön, eläimiin ja toiminnan reunaehtoihin tukee osallistumista. Tutustuen ja harjoitellen toimimista tallin arkiyhteisössä kuntoutuja luo itselleen taitojen kokonaisuuden, jossa osaaminen muodostaa vahvuuden selvitä paitsi eläimen tukena ja talliyhteisön osana, myös elämässä muutoin. Erityisesti pitkäkestoinen toiminta mahdollistaa tämän.

Henki ja elämä -hankkeen kehittämistyössä todettiin, miten sote-alan työntekijän, eläinavusteisen työn osaajan ja kuntoutujan kokemusasiantuntijuuden tunnustava yhteistyö varmistaa onnistuneen eläinavusteisen ryhmätoiminnan.

Kirjoittajista Sanna Viinonen on projektipäällikkö Lapin ammattikorkeakoulussa, Satu Turkka Turkanrinteen ratsutilan yrittäjä ja kouluttaja ja Minna Kreivi yrittäjä ja fysioterapeutti.