Suomen saamelaiskäräjälakia on tarve uudistaa, sillä nykyinen järjestelmä sisältää rakenteellisia ongelmia. Rakenteet mahdollistavat väärinkäytökset ja demokratiavajeen – eivät ihmiset. He vain käyttävät hyväksi rakenteellisia ongelmia.
Uudistuksessa meidän pitää sisällyttää lakiin suhteellinen vaalitapa, kuten on Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä. Demokratia lisää saamelaisessa yhteiskunnassa elävien osallisuutta päätöksentekoon ja kannustaa yhteistyöhön.
Suomen saamelaisalueella elää taustoiltaan ja elinkeinoiltaan erilaisia yhteisöjä rinnakkain. Eri taustoista tulevien tulisi tuntea voivansa elää saamelaisalueella ilman, että joutuu hankalaan tilanteeseen tai eriarvoiseen asemaan saamelaiskiistan takia joko kulttuuritaustansa tai elinkeinonsa vuoksi.
Eri kulttuurit ja elinkeinot ovat rikkaus ja piristää toinen toisiaan kukoistamaan, kunhan olosuhteet rakennetaan sellaisiksi, että ilmapiiri on toinen toistaan kunnioittava ja kannustava.
Demokraattinen hallintomalli on kehittynyt tarpeeseen, joka on yhteiskuntarauhan ylläpito. Kestävä tulevaisuus on eittämättä arvo, jonka saamelaisalueella elävät eri yhteisöt ja yksilöt jakavat.
Emme voi vaalia tätä arvoa ilman, että Suomen saamelaisyhteisön sisällä vallitsee yhteiskuntarauha. Suhteellinen vaalitapa on valinta kestävän tulevaisuuden puolesta.