Voi­mis­tel­len läpi elämän – pal­kit­tu Irma Rautio on ollut vuo­si­kym­me­niä mukana Ke­min­maan nais­voi­mis­te­li­joi­den toi­min­nas­sa

Elämänura Unolla palkittu Irma Rautio juhli urheilugaalassa.

Kuva: Jussi Leinonen

Keminmaalaiselle Irma Rautiolle keskiviikko on liikuntapäivä. Hänen illan ohjelmaan kuuluu kuntovoimistelu, joka on suunnattu yli kuusikymmentävuotiaille kuntoilijoille. Voimistelutunnin järjestää, tietenkin, Keminmaan Naisvoimistelijat.

Keminmaan Naisvoimistelijat on kuulunut hyvinkin läheisesti Irma Raution elämään jo tyttöiästä alkaen. Ja kuuluu edelleenkin, sillä hän toimii muun muassa seuran kunniapuheenjohtajana.

Kiinnostus Keminmaan Naisvoimistelijoiden, joka alkuaikoina tunnettiin Lautiosaaren Naisvoimistelijoiden nimellä, toimintaa kohtaan syntyi Irma Raution äidin Toini Naukkarisen kautta, joka oli yksi seuran perustajajäsen. Seura perustettiin 1950, joten menossa on 70-vuotisjuhlavuosi.

– Varsinaisen kipinän naisvoimisteluun syntyi jo kouluaikoinani Torniossa, missä Inkeri Kuusisto innoitti minut lajin pariin.

Elämänura Uno-palkinto osui oikeaan osoitteeseen. Hieman yli kaksikymppisenä vuosina 1958-60 hän toimi seuran rahastonhoitajana, puheenjohtajana 1972-74 ja uudelleen vuodet 1977-1992.

– Välivuosina piti keskittyä enemmän perhe-elämään, Irma Rautio naurahtaa.

Irma Rautio keräsi myös laajan materiaalin seuran historiikkiin, mistä Irja Hirstiö ja Eeva-Liisa Aula tekivät lopullisen valinnat, mitä artikkeleita ja kuvia mahdutettiin kansien väliin.

Irma Rautio muistelee, että 1950-luku Lautiosaaren Naisvoimistelijoilla kulta-aikaa. Kemijokeen rakennettiin  Isohaaran voimalaitos 1940-luvun lopulla ja paikkakunnalle muutti etelästä naisvoimisteluun perehtyneitä ihmisiä.

– Voimistelunäytökset olivat jo silloin taidokkaita. Kävimme esiintymässä ryhmän kanssa muun muassa Ylitorniolla. Matkan teimme Vanhalan Martin kuorma-auton lavalla. 1960-luvulla seuran toiminta oli kuilun partaalla. Kansalaisopisto otti oman osansa porukasta ja televisio passivoitti ihmisiä jäämään kotiin. 1970-luvulla toiminta jälleen virkistyi.

Tällä hetkellä Keminmaan Naisvoimistelijoilla on noin 400 aktiivijäsentä. Lisää liikunnanharrastajia tulee viikoittain.  Maksusta jäsenyys ei jää kiinni, sillä kevätkauden jumppiin pääsee mukaan 40 eurolla, joka pitää sisällään jäsenmaksun ja kausimaksun.

– Mainostimme toimintaamme ja esimerkiksi viime viikolla tanssilliseen voimisteluun tuli neljä uutta jäsentä. Näenkin seuran tulevaisuuden hyvin valoisana.

Nimestään huolimatta Keminmaan Naisvoimistelijoissa on mukana myös miehiä ja poikia. Eikä vain muutama vaan satakunta.

– Poikia riittää jonoksi asti, mutta muutamat ryhmät ovat täynnä.

Keminmaan Naisvoimistelijoiden aktiivisuus lähtee liikkeelle omista kasvateista. Heitä on kurssitettu ohjaajiksi.

– Omista jäsenistämme on tullut motivoituneita ohjaajia. Myös nykyisessä johtokunnassa on oman seuran kasvatteja.

Keminmaan Naisvoimistelijoiden historiaan kuuluu kosolti tähtihetkiä. Yksi niistä on seuran jäsenten osallistuminen kansainväliseen Gymnaestrada-tapahtumaan, joka järjestetään neljän vuoden välein.

– Esimerkiksi Zürichissa 1982 meiltä oli mukana tapahtumassa yli kaksikymmentä voimistelijaa. Osallistuimme isoon kenttäohjelmaan ja näytöksiin.

Suomen Voimisteluliitto Svoli ry valitsi Keminmaan Naisvoimistelijat ry:n vuoden 2011 Tähtiseuraksi. Perusteluissa todetttiin, että Keminmaan Naisvoimistelijat on aktiivinen ja ajan hermolla talkoovoimin toimiva seura.

Kunniapuheenjohtaja muistuttaa seuran perustehtävästä, mitä ei saa unohtaa.

– Naisvoimistelussa tärkeintä on liikunta ja liikunnasta saatava ilo. Voimistellen läpi elämän on oikeaan osunut iskulauseemme.

Palkintosateesta pääsivät nauttimaan sekä nuoret että hieman kokeneemmat liikunnan ja urheilun parissa menestyksekkäästi toimineet henkilöt ja yhteisöt. Vuoden lappilaisena urheiluseurana palkittiin Kolarin Kontio ja Lapin liikuntapalkintoa pääsi nostamaan Alatornion Ahjo, joka järjestää perinteikkään maratonpyöräilytapahtuman Kilpisjärveltä Tornioon.

Yksilöpalkinnoista vuoden valmentaja -palkinnon kävi noutamassa naisten jääkiekkomaajoukkueen menestyksekkäästi maailmanmestaruushopealle valmentanut Juuso Toivola. Gaalayleisö osoitti seisaaltaan suosiotaan Elämänura Uno-palkintoa vastaanottaneelle Keminmaan Naisvoimistelijoiden Irma Rautiolle. Veikkauksen Jokeri-palkinto myönnettiin urheilun taustavoimana pitkään työskennelleelle Jouko Uusitalolle.

Kaksoisurapalkinto myönnettiin koulu- ja urheilumenestystä niittäneelle Sini Pyylle. Vuoden nuorena urheilijana palkittiin Ounasvaaran Atleetti Klubin Aino Luostarinen ja Lapin parhaana urheilijana Rovaniemen Reippaan painonnostaja Anni Vuohijoki. Sykähdyttävimpänä lappilaisena urheilutapahtumana palkittiin Arctic Challenge.

Oona Antinjuntti.